NAISTEN MAHDOLLISUUKSIA OSALLISTUA TURVALLISUUSTYÖHÖN TULISI LAAJENTAA

Share |

Lauantai 10.12.2022 - K.Suhonen


 

Suomalaisten naisten roolia kokonaisturvallisuudessa ja maanpuolustuksessa tulisi vahvistaa nykyistä enemmän. Suomessa naiset ovat aina olleet aktiivisia toimimaan miesten rinnalla monissa tehtävissä. Sodan aikana naisia oli suuri joukko mukana eri tehtävissä niin koti- kuin sotarintaman läheisyydessä. Ukrainan sodan syttyessä moni nainen kysyi, miten he voisivat osallistua vapaaehtoisena maanpuolustustehtäviin. Myös koronan aikana monet vapaaehtoiset naiset osoittivat aktiivisuutta tekemällä suojavarusteita, kun niistä oli huutava pula.

Suomalaisten maanpuolustustahtoa on tutkittu säännöllisesti. Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) ja Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta ovat mitanneet sitä tänäkin vuonna. Molemmissa mielipidetutkimuksissa todettiin maanpuolustustahdon olevan korkealla. Tällä hetkellä 83 prosenttia haluaa, että Suomea puolustetaan aseellisesti, jos kotimaahan hyökätään. Aseisiin tarttumisen sijasta on olemassa muitakin tehtäviä. Sotilaallisen puolustamisen lisäksi tarvitaan ihmisiä mm. erilaisiin auttamis- ja huoltotehtäviin, sekä evakuointiin ja väestönsuojeluun.

Naisten tämänhetkisestä aktiivisuudesta turvallisuustyössä kertoo se, että Maanpuolustuskoulutuksen järjestämiin turvallisuus- ja varautumiskoulutuksiin on ollut paljon tulijoita viimeisen vuoden aikana. Koulutusten tavoitteena on lisätä osallistujien valmiuksia toimia yhteiskunnan häiriötilanteissa. Halutessaan kouluttautumista voi myös jatkaa kouluttaja- ja johtamistehtäviin. Maanpuolustuskoulutuksen kurssit ovat hyviä ja tarpeellisia koulutuksia, joista tiedetään kuitenkin valtakunnallisesti vielä liian vähän. Koulutukset ovat avoimia kaikille suomalaisille naisille, eivätkä ne edellytä maanpuolustusjärjestön jäsenyyttä. Näitä koulutettuja naisia voitaisiin hyödyntää kunnan varautumis- ja väestönsuojelutehtävissä nykyistä paremmin. Järjestelmä ei ole kuitenkaan tältä osin vielä kovin hyvin kehittynyt.

Suomessa nuorilla naisilla on mahdollisuus hakeutua vapaaehtoiseen asepalvelukseen 18–29-vuotiaana, mikä on hyvä asia. Tietoa asepalveluksesta tulisi kuitenkin jakaa entistä enemmän nuorille jo peruskoulussa, ja mahdollistaa tulevaisuudessa koko ikäluokkaa velvoittavat kutsunnat. Yhteinen ja yleinen kutsuntapäivä antaisi mahdollisuuden kaikille nuorille saada nykyistä enemmän tietoa ja valmiuksia täyttää maanpuolustusvelvollisuus, niin halutessaan. Yleisellä kutsunnalla tavoitettaisiin samalla koko ikäluokka mahdollisia tukitoimia varten, jolla torjuttaisiin syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Nykyinen yleinen asevelvollisuus on osoittautunut toimivaksi malliksi, mutta sitä voidaan edelleen kehittää näiltä osin. Suomen puolustaminen on kaikkien suomalaisten asia ja siihen osallistumista tulisi tukea kaikin tavoin. Yhteiskunnan turvallisuus rakentuu meistä jokaisesta, joten jokaisen yksilön osaamisella on merkitystä.

Lisäksi siviilipalvelus tulisi avata myös vapaaehtoisille naisille. Siviilipalveluskoulutus voisi parhaimmillaan valmistaa nykyistä enemmän henkilöitä toimimaan varautumistehtävissä viranomaisten tukena. Tämä tekisi koulutuksesta entistä tavoitteellisempaa ja mahdollistaisi siviilikoulutuksen jälkeen arvokasta osaamista työelämään samalla tavoin kuin asepalvelus. Kriiseissä ja muissa poikkeusoloissa auttavia ja osaavia käsiä ei ole koskaan tarpeeksi. Toimintaympäristömme muuttuu koko ajan ja uusin uhkiin pitäisi osata varautua ennakkoon.

Avainsanat: kutsunnat


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini