AJATUKSIA

Maanantai 30.4.2012 - Kaarina Suhonen

Keskustan tuleva puheenjohtaja

Nyt on selvillä tulevat puheenjohtajaehdokkaat, jotka kisaavat Rovaniemellä seuraavasta kaudesta. Joukkoon olisi sopinut hyvin yksi naisehdokaskin, mutta potentiaalisista naisista kukaan ei ollut siihen tällä hetkellä halukas. Sukupuoli ei ole kuitenkaan oleellisin valintaperuste, vaan pätevyys tehtävään.

Oma suosikki näistä ehdokkaista helppo valita, sillä kaipaan puheenjohtajalta vahvaa eteenpäin katsomista ja yhteistyökykyä. Tämän lisäksi on erittäin tärkeä, että puheenjohtajalla on selvä näky siitä, mitä keskustalaisuus on.Puheenjohtajalle on eduksi myös, ettei hänellä ole ennestään  "poltettuja siltoja"  takanaan ja on soittanut toiminnallaan positiivista asennetta.

Tulen äänestämään Tuomo Puumalaa puolueen johtoon tästä ehdokasjoukosta. Muutkaan eivät ole huonoja, mutta jäävät tässä kilpailussa toiseksi. Jokaiseen tehtävään tulee valita sopiva ja pätevä. Mielenkiinnolla jään odottamaan, mitä muut ajattelevat.... Kohta alkaa jäsenäänestyskin.

Lapsissa on tulevaisuus

On ollut antoisaa omassa elämässä katsoa kolme eri-ikäisen lapsen kasvua ja kehitystä. Jokainen heistä kehittyy omalla tavallaan, mutta samojen biologisten kehitysvaiheiden kautta. Välillä siinä myllerryksessä on vanhemmillakin olemista ja haastetta etsiä oikeita keinoja tilanteiden eteenpäin viemiseksi järkevästi. Tällä hetkellä kaksi murrosikäistä ja yksi uhmaikäinen esikoululainen:)

Esikoululainen on menossa ensi syksynä kouluun, joten erityisen mielenkiinnolla seuraan koulujen korjaustarpeita Lahdessa. Korjattavien koulujen määrä on melkoinen, kun tehdyt korjauksetkaan eivät ole osassa onnistuneet. LAhdessa on esitetty monenlaisia investointitarpeita, mutta erityisesti koulut, päiväkodit ja hoitolaitokset tulisi laittaa investointilistan kärkeen. Valtio supistaa tällä hetkellä investointimäärärahaa kouluihin, joten kunnan pitää sitten varautua rahoittamaan nämä hankkeet itse.

Koulujen korjausten toivon onnistuvan ja etenevät suunnitelmien mukaan, jotta oppilaat pääsevät mahdollisimman nopeasti parakista takaisin koulutiloihin. Sisäilman laatu on tärkeää sekä oppilaille että työntekijöille. Lahdessa koulurakennukset ovat sen verran vanhoja, että ylläpitokorjauksiinkin tulisi olla vuosittain riittävä summa.

Pidän järkevänä, että valtuusto ottaa uudelleen käsiteltäväksi investointilistan, sillä päätöksiä tehtäessä ei ollut nykyistä tietoa käytettävissä. Toivotaan, että mahdollisimman moni valtuutettu on samaa mieltä kanssani. Lisäksi sivistystoimialan palveluverkkoselvitys on valmistumassa keväällä.

Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien avohoito 3.4.2011

Mielenterveys – ja päihdeongelmat koskettavat yhä useampaa suomalaista. Sairastavuus on lisääntynyt ja useimmiten molemmat ongelmat ovat samalla ihmisellä. Tämä pitäisi näkyä myös peruspalveluiden tarjonnassa, eikä vain kysynnässä.  Julkisen terveydenhuollon työntekijät tarvitsevat lisää osaamista näiden asioiden kohtaamiseen ja hoitoon. Lisäksi tarvitaan nykyistä enemmän työntekijöitä vahvistamaan mielenterveyspalveluita.

Onneksi meillä on osaamista myös järjestöissä, jotka toimivat usein lähellä ihmisten arkea ja matalan kynnyksen – periaatteella. Järjestöillä on mahdollisuus muuttua nopeasti organisaationa ajan haasteiden mukaan. Järjestöjen ja kolmannen sektorin kanssa tulisi olla nykyistä enemmän rakentavaa yhteistyötä, jotta osaaminen saataisiin oikeasti näkyväksi ja käyttöön. Kolmannen sektorin ja järjestöjen työ on vielä osittain aliarvostettua. Toimijoiden verkostoituminen auttaa myös tunnistamaan eri sektoreiden osaajien vahvuuksia ja kohdentamaan ne yhdessä oikein.

Mielenterveys- ja päihdekuntoutujat tarvitsevat muita enemmän aktiivisia toimenpiteitä ulkopuolisilta, sillä voimavarat itsehoitoon eivät usein riitä. Säännölliset terveystarkastukset, jossa katsotaan sekä fyysinen että psyykkinen terveys, voisivat olla yksi keino selviytyä paremmin avohoidossa ja pysyä kunnossa. Monet psyykelääkkeet saattavat lihottaa ja muutenkin sairastaminen lisää haitallisia elintapoja. Useimmiten terveys on keskimääräistä heikompi ja elinikä voi olla lyhyempi. Peruspalvelut eivät saa olla myöskään liian kaukana, jotta niihin hakeudutaan ajoissa. Uusi terveydenhoitolaki tulee voimaan toukokuussa, mutta mielenterveyslaki pysyy ennallaan. Seuraavaksi voisi olla ajankohtaista päivittää tähän aiheeseen liittyvät lait.

 

 

LÄHI- JA LUOMURUUAN EDISTÄMINEN 6.3.2011

Ruoalla on suuri merkitys meidän terveydelle ja hyvinvoinnille. Kärjistäen voisi sanoa, että olemme sitä mitä syömme. Omilla ruokavalinnoilla voimme heikentää tai vahvistaa myös luontoa. Lisäksi ruoankulutus vaikuttaa välillisesti energian - ja veden kulutukseen sekä jätteen määrään. Kotimaisilla valinnoilla edistämme samalla suomalaista työtä, kun tuotteet hankitaan omasta maasta.

Tuotteiden pakkausmerkintöihin tulisi saada entistä paremmin esille se, mitä tuote sisältää ja miten se on prosessoitu. Erilaiset koodit eivät kerro tavalliselle kuluttajalle, mitä aineita siihen on lisätty. Erityisesti pienille lapsille haluaisi tarjota mahdollisimman puhdasta ja kotimaista ruokaa. Pahimmillaan tuotteissa voi olla runsaasti lisä- ja säilöntäaineita, joilla on todettu olevan haitallisia vaikutuksia terveyteen. Luomu – ja lähiruoka olisi vastaus tähän tarpeeseen. Samalla edistäisimme pientuottajien mahdollisuuksia ylläpitää elinkeinoa ja työllistää itsensä. Suomen tulee vastustaa lisäksi geenimuunneltua ruokaa. 

Suomalaisten vihannesten ja hedelmien on todettu soveltuvan parhaiten meille suomalaisille, sillä elimistömme pystyy hyödyntämään niiden ravintoaineet geeniperimän ansiosta parhaiten.  Ulkomaiset tuotteet altistuvat usein pitkille kuljetuksille ja niiden hiilijalanjälki on suomalaisia tuotteita huonompi. Pitkät kuljetusmatkat edellyttävät myös enemmän pakkausmateriaalia, säilöntäaineita, kuljetuskustannuksia ja moniportaisia organisaatioita.

 

Pidän erityisen hyvänä, että esimerkiksi koulujen ja päiväkotien hankinnoissa on pyritty lisäämään paikallisia tuotteita. Monissa kunnissa hankintaosaaminen ei kuitenkaan ole vielä kehittynyt niin, että paikalliset ja kotimaiset tuotteet turvattaisiin lähialueelta. Kilpailutuksessakin voidaan asettaa sellaisia ehtoja, että paikalliset toimijat pärjäävät kilpailutuksessa.

Lähiruoan kysyntä on kasvanut viime vuosina, mutta sen saaminen jokaiseen ruokapöytään on vielä haasteellista. Pientuottajien tuotteet löytyvät paremmin pienistä maaseutukaupoista, mutta ei supermarketeista. Lähiruoan kannattavuuden lisääminen edellyttää kuitenkin suurempia markkinoita.  Onneksi muutamia tuottajatoreja on kuitenkin perustettu alueellemme, joissa lähi- ja luomuruoan tuottajat ovat päässeet esille.  Myös torit ja markkinatapahtumat ovat olleet näiden tuottajien suosiossa. Haasteena on edelleen lähi – ja luomuruoan korkea hinta. Sitä laskemalla voitaisiin myös saavuttaa suurempia asiakasmääriä. Erilaisten tukien ja lainsäädännön avulla tilannetta voitaisiin yrittää kuitenkin korjata niin Suomessa kuin Eu: ssa.

 

 

ERI-IKÄISTEN IHMISTEN ARKI - YKSI KESKUSTELUN AIHE TÄNÄÄN 26.2

Olin tänään mukana pääministerin kuntakierroksella ja keskustelin ihmisten kanssa siitä, mikä on tämän hetkinen arki ja miten eri kunnissa palveluita on järjestetty. Peruspalveluiden toimivuus on keskeisessä merkityksessä, kun sairastuu tai elämässä tulee yllättäviä taloudellisia muutoksia. Palvelut tulisi olla turvattu ja saatavilla muuallakin kuin suurissa taajamissa.

Orimattilassa tuli viestiä siitä, että kiinteistöveron korottaminen ja korkea energiaverotus on haasteellinen pienituloiselle omakotiasujalle. Omistusasunnossa asuja ei saa tukea mistään, vaikka menot kasvaisivat kovasti. Joillekkin voi tulla eteen asunnon myynti, kun rahat eivät enää riitä.

Keskeinen viesti oli myös, että takuueläke on edelleen hyvin pieni, vaikka korotusta tulee 1.3 alkaen  n. 500 eurosta 687 euroon. Lisäksi omaishoidon tukeen toivotaan parannusta, sillä kuntien määrärahasidonnainen tuki ei riitä kaikille tarvitsijoille ja kriteerit ovat erilaiset eri kunnissa. Omaishoidon tuki pyritään siirtämään kunnilta Kelalle, mikä lisäisi ihmisten tasa-arvoisuutta eri puolilla Suomea.

Nuorten työttömyys on uhka hyvinvoinille ja heille tulisi turvata mahdollisuus päästä joustavasti työelämään. On kohtuutonta puhua eläkeiän nostosta, sillä painopiste tulisi olla työuran alussa. Monet vanhemmat ihmiset olivat huolissaan myös omista lapsen lapsistaan, jotka eivät pääse elämässä eteenpäin työttömyyden vuoksi. Monelle myös työssä jaksaminen on arkea, jota tulisi tukea kuntoutuksella ja erilaisilla työajan joustoilla. Moni haluaisi työajan joustoja enemmän.

Eduskunnan tulee tulevaisuudessa miettiä, miten turvataan peruspalveluiden rahoitus, jotta ihmiset olisivat tasa-arvoisessa asemassa. Hyvinvointimme tulee jatkossakin perustua julkisiin peruspalveluihin. Mikäli ihmiset saavat apua ja ennaltaehkäisy toimii, niin ongelmat eivät pääse kehittymään pahaksi. Lisäksi kuntiin tulisi perustaa nykyistä enemmän yhteispalvelupisteitä, mistä saisi apua useampaan asiaan joustavasti.

 

 

LAPSILISÄT       - TÄSTÄ VOISI ALOITTAA PERHEMINISTERI

Lapsilisä muuttuu joissakin perheissä tuloksi, mihin tulisi puuttua nopeasti.  Julkisuudessa käyty keskustelu ei mielestäni ole nostanut tärkeintä asiaa esille. On ehdotettu, että lapsilisät voisi poistaa tai vähentää hyvätuloisilta perheiltä. Lapsilisä on kuitenkin tarkoitettu lapsen hyväksi vanhempien tulotasosta riippumatta, mikä on mielestäni hyvä asia. Tulot on tarkoitettu käytettäväksi lapsen hyvinvoinnin tukemiseksi ja edistämiseksi.

Lapsilisien osalta tulisi keskustella enemmän siitä, miksi ne muuttuvat tuloiksi pienituloisilla perheillä, jos he anovat taloudellista tukea sosiaalitoimesta. Tässä on selkeä epäkohta. Lapsissa on meidän tulevaisuus, eivätkä lapsilisät saisi vaikuttaa näin käänteisesti. Meillä on yhteiskunnassa lapsiperheiden köyhyys lisääntynyt jatkuvasti, mihin tulisi puuttua nopeasti. Myös huostaanotot ovat tupalaantuneet. Tutkimusten mukaan tulonsiirrot ovat jäänet jälkeen yleisestä kehityksestä 90- luvulta alkaen.  Sosiaalipolitiikassa tulisi olla mahdollisuuksia enemmän yksilöllisiin ratkaisuihin, jotta voidaan auttaa oikea-aikaisesti. On monia kertomuksia siitä, että sosiaalitoimen tietoon tullut tulotaso ei vastaa sen hetkistä tulotasoa. Tämä voi jo osaltaan johtaa entistä syvempään tilaan perheessä.

Tervehdin positiivisesti esitettyä perheiden asioiden keskittämistä ministeriössä, että asiat saataisiin lapsiperheiden osalta yhdeksi kokonaisuudeksi. Lapsilisät ovat yksi osa lapsiperheiden tukemista.  Lapsilisä on määrältään sellainen, että se ei kata lapsen elämiseen kuluvaa rahamäärää kaikissa vaiheissa. Noin  100 euroa kuukaudessa on vähän nykyisessä hintatasossa. Tärkeä merkitys on myös sillä, että peruspalvelut on järjestetty ihmislähtöisesti ja tasapuolisesti asuinpaikasta riippumatta.  Myös erilaiset työelämän joustot ovat  tärkeitä tukimuotoja. Yhteiskunnan ei tulisi omilla toimillaan lisätä syrjäytymistä. Sosiaalipolitiikan oikeilla investoinneilla turvaamme tasa-arvoisen yhteiskunnan, mikä tulee olla edelleen tavoitteena.

 Kaarina 30.1.2011

 

TYÖELÄKE SEMINAARISSA 12.1.2011

Olin viime viikolla Työeläkevakuuttajien seminaarissa päivän saadakseni tietoa tämän hetkisestä tilanteesta.Työeläke on meille suomalaisille tärkeä asia, sillä se on sosiaaliturva vanhuuden, työkyvyttömyyden ja perheen huoltajan kuoleman varalle. Työeläke on myös asia, joka nousee vahvasti esille keskusteluissa ihmisten kanssa yleisötilaisuuksissa. Lisäksi haluan, että itsellänikin on mahdollisuus saada  eläkettä, kun sen aika tulee. Eläkeen avulla voimme turvata ihmisten selviytymisen taloudellisesti työelämän jälkeen. Keskimääräinen työeläke on maassamme n 1250e/kk.Eläkkeensaajia on yhteensä 1.4milj ja ikääntyvän väestön kasvaessa määrä vastaavasti kasvaa.

Kaikki ei pysty olemaan työelämässä loppuun asti.Työkyvyttömyys eläkkeellä jää vuosittain n 24 000- 25 000 ihmistä, mikä on mielestäni suhteellisen paljon. Eniten työkyvyttömyyttä aiheuttaa tuki-ja liikuntaelinsairaudet(34%) ja toiseksi eniten mielenterveyshäiriöt (34%). Mielenterveyshäiriöissä on suurin ryhmä masentuneet. Mistä tämä kaikki sitten johtuu? Työelämän haasteet ovat kiristyneet eikä johtamisessa osata huomioida riittävästi ihmistä, terveydenhuoltopalvelut ja/ tai työterveyshuolto ei toimi ja kuntoutukseen ei ole panostettu riittävästi. On kiinnitettävä entistä enemmän huomiota työhyvinvointiin ja työkyky johtamiseen sekä panostettava terveyspalveluihin. Etenkin psykiatrinen hoito on  erotettu liikaa perusterveydenhuoltopalveluista  eikä siellä osata tunnistaa apua tarvitsevia.

Tulevaisuudessa työelämässä pitäisi kehittää entistä enemmän erilaisia välimuotoja, kuten mahdollistaa osa-aikatyötä, työkokeilua, ammatillista kuntoutusta sekä yhteistyötä psykiatrian ja työterveyshuollon välille. Esimiesten koulutus ja työpaikan toimintamallit uupumistilanteissa tulisi olla valmiina. Nykyinen työ on muuttumassa entistä enemmän henkisiä voimavaroja vaativammaksi, jolloin sen mukaan tuomiin haasteisiin tulee osata varautua.Lisäksi erilaisilla perhevapailla ja vuorotteluvapaa-käytännöillä voimme tukea jaksamista. Työaika voisi joustaa työuran aikana. Laaja-alaisella keinovalikoimalla päästää eteenpäin. Kun työssä jaksaa, niin työssä jatkaa.

Kannatan ajatusta, että eläkeikä keskustelusta siirrytään keskustelemaan työuran pituudesta. Pelkkä keskustelu eläkeiästä on liian kapea. Osalla työelämään siirtyminen tapahtuu melko myöhään. Tällä en tarkoita sitä, että opiskeluaikoihin tulisi puuttua. Lähinnä haaste on tauko, mikä tulee peruskoulun jälkeen. Oleellista on saada ihmisille töitä, jolla mahdollistetaan verotulojen kasvu ja etuisuuksien maksu jatkossakin. On tärkeää, että nuorille turvataan myös eläke-etuudet tulevaisuudessa. Eläkkeen ostovoima ei saa systemaattisesti alentua.

Yhteenvetona seminaarissa todettiin, että suomalainen järjestelmä on Hollannin ja Australian kanssa maailman parhaita. Eu-eläkejärjestelmää uudistettaessa on pystyttävä puolustamaan suomalaista järjestemää. Elinikäinen järjestelmä on meille ehkä liikaakin itsestään selvyys.

Kaarina 16.1.2011

 

VARUSMIESPALVELUS JA SUOMEN PUOLUSTUS 10.1.2011

Tänään astui varusmiespalvelukseen 14 000 nuorta, joista 200 oli naisia. Yleisestä asevelvollisuudesta on keskusteltu maassamma aika ajoin,mutta mielestäni se puoltaa edelleen paikkansa. Myös naisten vapaaehtoinen asepalvelus on tullut jäädäkseen, vaikka se ei ole saavuttanut suurta suosiota. Varusmiespalvelus tulee nähdä edelleen mahdollisuutena, missä voi saada monipuolista koulutusta ja oppia itsestään uusia vahvuuksia. Palvelusaika vaihtelee aselajin ja tehtävän mukaan, mikä antaa nuorelle valinnanmahdollisuuden siitä, kuinka haluaa siihen panostaa. Erityisesti puolustusvoimien tarjoama johtamiskoulutus on arvostettua ja siitä voi olla hyötyä siviiliammatissa. Lisäksi asepalveluksen suorittaminen voi avata mahdollisuuden tulevaan ammattiin koti- tai ulkomailla. Osalle syrjäytymisvaarassa olevista nuorista armeija tarjoaa jopa uuden mahdollisuuden.

Varusmiespalveluksen sisältöä pyritään jatkuvasti kehittämään, mikä on hyvä asia. Kehittämistyö tulee ulottaa myös siviilipalvelukseen, jossa tulisi entistä enemmän mielestäni painottaa tietoja ja taitoja, joita tarvitaan kriisi- ja poikkeusoloissa. Erilaiset varautumis - ja väestönsuojelutehtävät ovat sellaisia,joissa osaamista tarvitaan. Kunnissa on monenlaisia tehtäviä,joihin sekä koulutettuja naisia että miehiä voitaisiin varata häiriötilanteiden varalle.

Säilyttämällä yleisen asevelvollisuuden ja uskottavan puolustuksen nykyiseen malliin, voimme mielestäni jatkaa olemalla liittoutumattomia. Suomen ei tule kiirehtiä liittymistään Nato:n, sillä Suomen sijainti on maantieteellisesti merkittävässä paikassa. Olemalla liittoutumattomia, voimme päättää omista puolustusvoimien määrärahasta vuosittain ja tarvittavista hankinnoista. Tämä ei poissulje yhteistyötä Nato-maiden kanssa. Suomi on tehnyt hyvää rauhanvälitystyötä, jota voidaan uskottavalta pohjalta jatkaa etenkin nykyisessä roolissa. Tällä hetkellä Venäjä on hyvin aktiivinen Euroopan suuntaan, mikä on kokonaisuudessaan hyvä asia. Voimavarat tulee suunnata yhteistyöhön ja aktiiviseen toimintaan eri sektoreilla naapurimaiden kanssa.

 

 LAHDEN TERVEYSASEMILLE on turvattava riittävät resurssit/ Syyskokouksen kannanotto

Lahden Keskustan valtuustoryhmä ja kunnallisjärjestö ovat huolissaan Lahden terveyspalveluiden tilanteesta. Toiminnan jatkuvasta kehittämisestä huolimatta lääkärien vastaanottoaikoja on vaikea saada. Ihmisiltä vaaditaan edelleen suurta sinnikkyyttä jonottaa ja päästä hoitoon. Ennaltaehkäisy ja sairauksien varhainen toteaminen ei tällä tavoin onnistu riittävän hyvin. Jotkut tilanteet esim. infektiot vaativat myös kiireellistä hoitoa ja lääkitystä, mihin tarvitaan lääkärinvastaanotto. Asiakkaan hoitoprosessit on saatava kuntoon, jotta ihmiset eivät joudu pakosti hakeutumaan päivystykseen ja yksityisille lääkäriasemille. Omilta terveysasemilta saatu palaute on pääosin ollut hyvää, jos vain on hoitoon päässyt.

Avosairaanhoitoon eli terveysasemille tarvitaan selkeästi lisää resursseja ja erityisesti lääkäreitä. Tällä hetkellä Lahdessa on lääkärin väestövastuulla muuta maata enemmän potilaita. Yleisesti suurten kaupunkien terveyskeskuslääkäreiden väestöpohja vaihtelee alueesta ja tehtävänkuvasta riippuen 2000 -2500 asukasta, meillä se on parhaimmillaan 3500. Avosairaanhoito vastaa sekä neuvoloiden että koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta, joten sen vaikutukset näkyvät kaikissa ikäryhmissä. Myös terveysasemien houkuttelevuus työpaikkana lisääntyy, kun henkilöstön työmäärä pidetään kohtuullisena,

 

On hyvä, että sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien vastaanottoaikoja on lisätty ja heidän korkeatasoista osaamistaan käytetään entistä enemmän hyödyksi. Ihminen tarvitsee terveydenhuollon ammattilaisen tukea ja tietoa ottaakseen vastuun omasta hoidostaan. Hyvin järjestetyissä terveyspalveluissa molemmille ammattiryhmille on käyttöä ja heidän toimintansa tukee asukkaiden hyvinvointia. Erityisesti tulee huomioida myös se, että Lahdessa on muuta maata korkeampi ikäihmisten määrä, mikä vaikuttaa suoraan terveyspalveluiden kysynnän määrään. Toimivilla julkisilla palveluilla ehkäistään myös osaltaan tuloerojen kasvua. Toimiva avosairaanhoito maksaa nopeasti itsensä takaisin, kun vältytään kalliilta hoidoilta erikoissairaanhoidossa. Ensi vuoden talousarvioesityksessä sosiaali- ja terveystoimialan budjettiin ovat varattava riittävät taloudelliset resurssit, jotta toimintaa voidaan kunnolla kehittää.

Kaarina Suhonen sos. ja terv lautakunnan jäsen/ valtuustoryhmä sihteeri

 

 

 VAPAAEHTOISTA AUTTAMISTA

Oli mielenkiintoista lukea tänään UUsi  Lahti - lehdestä viikon viestejä, jossa Lahti Hope -tiimit jalkautuvat Lahdessa kauduille ja laitoksiin ensi lauantaina. Perhenienmen  evankelisen opiston aikuisopiskelijat ja Lahden seurannat jalkautuvat sinisiin liiveihin pukeutuneena mm. leikittämään lapsia lastenosastolle, syöttämään vanhuksia ja kohtaavat syrjäytyneitä ym. Erilaiset yritykset ja yhteisöt voisivat lisätä vastaavanlaista toimintaa ja toivottavasti saavat tästä ideaa järjestää vastaavanlaisia teemapäiviä.

Myös jokainen yksittäinen ihminen voisi miettiä, miten voisi omaan viikkorytmiinsä sisällyttää toimintoja "lähimmäisen parhaaksi". Arvostan erittäin suuresti vapaaehtoisia, jotka tekevät pyyteetöntä työtä mm SPR:ssä, seurakunnissa sekä erilaisissa potilas-ja tukiyhdistyksissä. Niillä on valtava eteenpäin vievä voima monissa asioissa ja auttavat tukea tarvitsevia. Kaikki eivät tähän kuitenkaan omalta arjeltaan pysty sitoutumaan, mutta silloin voi miettiä pienempiä tavoitteita. Apua ja tukea tarvitseva voi löytyä joskus yllättävänkin läheltä... 

Auttamisesta tulee aina itsekkin hyvälle mielelle!

7.4.2010 Kaarina

 

LAHDEN KAUPUNGIN TUOTTAVUUSOHJELMA VALTUUSTOSSA

Monet tuottavuusohjelmaan valitut sosiaali-ja terveystoimialan asiat on kannatettavia ja perusteltuja, kuten matalan kynnyksen palvelupisteet, mielenterveys- ja päihdepalveluiden tarkoituksenmukaista käyttöä tukeva rakennejärjestely ja sähköisten tietojärjestelmien kehittäminen. Toivottvasti sähköinen asiointi mahdollistaa kehittyessä sen, että voimme itse  aktiivisemmin osallistua ja ottaa vastuuta esim itsehoidosta. Palvelu sopii ainakin niille, jotka pystyvät oman elämänsä jonkinlaiseen hallintaan.

Jotain hyvää, mutta jotakin kehitettävääkin. Tuottavuusohjelmassa olisi saanut olla enemmän poikkihallinnollista tarkastelua. Esimerkiksi syrjäytyminen ehkäisy ja hoito kuuluu kaikille toimialoille ja keskeinen asia, jossa pitää onnistua. Ohjelmassa oli maininta "Nuoren syrjäytymisestä", mutta se saattaa alkaa jo paljon aikaisemmin. Lahden kaupungin päätökset mm. koulujen ja kirjastojen määrän supistaminen vaikuttavat siihen. Syrjäytymisen ehkäisy onnistuu vain tekemällä yhteistyötä kodin, koulun, sosiaali-ja terveyspalveluiden,liikunta ja nuorisotoimen sekä erilaisten järjestöjen kanssa. Toimintakenttä on laaja. Lastensuojeluun ei kaivattaisi enää yhtään uutta asiakasta, jotka johtuvat lyhytjänteisistä säästämisvelvoitteista.

Parasta tuottavuutta on panostaminen ennaltaehkäisevään työhön!