Suomen liittyminen Natoon?

Torstai 9.4.2015 - K.Suhonen

Mitä hyötyä Suomen liittymisestä Natoon?

Nato-kysymys on noussut voimakkaasti yhdeksi vaalien keskeiseksi teemaksi. Asia nousee esille sekä yksittäisten ihmisten kysymyksissä että vaalikoneissa.  Natoon liittymistä on tarkasteltava siitä näkökulmasta, että mitä lisäarvoa liittyminen antaa Suomelle tai antaako ollenkaan?

Mielestäni Suomen ei tule liittyä tällä hetkellä Natoon, sillä Suomi ei uhkaa Venäjää  eikä Venäjä Suomea. Mikäli kuitenkin päättäisimme liittyä Natoon, niin muodostaisimme välittömästi uhkan Venäjälle. Tässä tilanteessa  Venäjän ja  lännen ristiriidat siirtyisivät suoraan Suomeen. Liittymisellä provosoimme tietoisesti Venäjää, sillä hekin haluavat luonnollisesti suojella omia intressejään. Suomen Natoon liittyminen sulkisi Venäjän saarroksiin ja kaventaisi Venäjän mahdollisuuksia liikkua Itämeren ja Jäämeren suuntaan.

Natoon liittyminen vaikeuttaisi myös kaupankäyntiä, mistä olisi välittömät seuraukset Suomen yritysten markkinoille ja mahdollisesti energian saantiin. Olemme tällä hetkellä voimakkaasti riippuvaisia Venäjältä tulevasta maakaasusta, mutta myös kivihiilestä ja raakaöljystä. Tavaravientiä Suomesta Venäjälle on noin 10%  ja monet yritykset toivovat siltä suunnalta piristystä taloudelliseen taantumaan. Päijät-Hämeessä Venäjän rooli korostuu etenkin matkailussa, jossa turismi tuo huomattavasti tuloja alueelle. Suomen on pienenä maana haettava mahdollisuuksia sieltä, mistä niitä on saatavilla. Jopa valtion takauksia tulisi tässä tilanteessa harkita yritysten vientiponnistelujen tueksi.

Suomi on jo nyt osa länttä, sillä Euroopan Unioni pakottaa monessa asiassa solidaarisuuteen. Tämä pienentää  liikkumavaraamme. On kuitenkin edelleen panostettava kahdenvälisiin suhteisiin  ja pidettävä yllä vuorovaikutusta eri tasoilla. Aktiivisuutta on hyvä olla sekä kansalaisjärjestöjen että ystävyyskaupunkien välillä maan johdon lisäksi. Suomalaisilla itsellään on oltava vastuu siitä, millaisen poliittisen kuvan luomme Venäjälle. Yhteistyöllä ja aktiivisella vuorovaikutuksella luomme myös luottamusta.

Nyt olisi kaikkein oleellisinta keskittyä omaan puolustukseen   -  puolustusvoimien resurssien turvaamiseen ja kehittämiseen. Suomen keskeisimmät  tukijalat ovat yleinen asevelvollisuus, uskottava puolustus ja koko maan puolustaminen.  Meille riittää Naton kumppanuus, joka mahdollistaa puolustusvoimien harjoittelun ja vahvistaa osaamista. Lisäksi  yhteistyö Ruotsin kanssa on kannatettavaa.  Puolustusvoimille on turvattava riittävät toiminta- ja materiaaliresurssit. Nato -selvitys on hyvä kuitenkin tehdä seuraavan hallituksen aikana, niin saadaan vielä konkretisoitua hyödyt ja haitat.  Nato suosittaa 2.1% bruttokansantuotteesta käytettäväksi puolustusmenoihin, joka on selkeästi enemmän kuin nykyisin käytetty määräraha.

Suomen on rohkeasti nähtävä oma etu Venäjän rajanaapurina. Meillä on yhteistä rajaa yli 1300km, mikä pitää ymmärtää myös Brysselissä.  Suomi hyötyy varmasti hyvistä suhteista Venäjään monin tavoin.  Näkisin, että suurimmat uhkakuvat tulisi nähdä kansainvälisen terrorismin ja rikollisuuden sekä pakolaisuuden osalta, joihin meidän tulee keskittyä. Suomelle on tärkeää, että meillä on ennakoitavat, vakaat ja rauhalliset rajat. Tuleva eduskunta jatkaa yksityiskohtaisempaa keskustelua maamme turvallisuuspoliittisesta linjasta.

Hämeen rykmentin lippu on laskettu

Keskiviikko 31.12.2014 - K.Suhonen

Hämeen rykmentin lippu on laskettu, mutta katse on silti eteenpäin!

Tänään saimme olla mukana juhlistamassa Hämeen rykmentin lipun laskua Hennalan varuskunnan lippukentällä viimeistä kertaa. Tilaisuus oli juhlavuudestaan huolimatta haikea, sillä monilla läsnäolijoilla on muistoja, jotka tavalla tai toisella liittyvät Puolustusvoimien toimintaan.  Varuskunta on elävöittänyt koko maakuntaa yli sadan vuoden ajan, joten siihen liittyvät muistot jäävät sydämiimme. Hämeen rykmentin komentaja Risto Kolstela on tehnyt parhaansa tässä vaativassa tehtävässä lopettaa varuskunnan toiminta ja onnistunut siinä erinomaisesti. Hän on pystynyt toimillaan huomioimaan työntekijät, varusmiehet, järjestöt ja eri yhteistyökumppanit.

Tästä on kuitenkin selvittävä. Sotilaspastori Kaakinen sanoi osuvasti -lainaten puolustusvoimien komentoa "Katse eteenpäin". Emme voi jäädä paikoilleen suremaan, vaikka tällä hetkellä tilanne tuntuu lohduttomalta.   Panssariprikaati, Kaartin jääkärirykmentti ja Kainuun prikaati ottavat nyt jatkaakseen  Hämeen rykmentin toimintoja. Alueelle jää toimimaan Panssariprikaatin alaisuudessa Aluetoimisto, Maanpuolustuskoulutus (MPK) ja monet vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt. Yhteistyö tulee varmasti jatkumaan Panssariprikaatin kanssa, näin meille on vakuutettu. Kuitenkin muutos tuo enemmän vastuuta myös vapaaehtoisille maanpuolustusjärjestöille maanpuolustustahdon ja -tietouden  sekä veteraaniperinteen ylläpitämisessä.

Puolustusvoimat ovat olleet pakotettuna tekemään säästöjä, joiden seuraukset näemme nyt. Muita lakkautettavia varuskuntia ovat samaan aikaan  Lentosotakoulu ja Pioneerirykmentti ja muutamia muita on lakkautettu jo aiemmin. Tilanne ei voi jatkua enää näin, vaan tulevaisuudessa Puolustusvoimien määrärahoja on tarkasteltava uudelleen. Suomella tulee olla puolustuskykyinen ja uskottava armeija jatkossakin. Yleinen asevelvollisuus ja ajanmukainen kalusto, unohtamatta kertaharjoituksia ja reserviläisten osaamista ovat niitä keinoja, joilla turvataan parhaiten myös Suomen Itsenäisyys tulevaisuudessa.