Kaupunkilaisten turvallisuus

Lauantai 22.5.2021 - Kaarina Suhonen

Turvallisuus on hankala määritellä, sillä jokainen ihminen kokee sen hieman eri tavalla. Myös jokainen ihminen näkee omaan elämään vaikuttavat uhat ja vaarat eri tavalla. Arjen kaikkia uhkia emme edes itse tiedosta tai tunnista, mutta silti ne vaikuttavat elämäämme. Uskon, että turvallisuuden tunteeseen vaikuttaa eniten ihmisen oma ympäristö ja kyky selviytyä arjesta. Turvallisuus voidaan lyhyesti määritellä vaarojen ja uhkien poissaolona sekä psykologisena kokemuksena niiden poissalosta. Turvallisuus on myös hyvää oloa.

Digitaaliset palvelut ja kyberturvallisuus

Maailma digitalisoituu entistä enemmän, mikä herättää meissä pelkoa omasta osaamisesta ja kyberturvallisuudesta. Lisäksi erilaiset informaatiovaikuttamisen keinot lisääntyvät eikä kaikki luettu tieto ole enää aina luotettavaa. Palveluiden digitalisoituessa entistä enemmän on huolehdittava siitä, että kaikki osaavat niitä käyttää ja suojautua mahdollisilta kybervaaroilta.  Digitaalisia palveluita tulee kehittää eri kohderyhmien tarpeet huomioiden. Kaupungin tulisi kehittää palveluita yhdessä käyttäjien kanssa ja järjestää digitalisten palveluiden käytön opastusta sekä neuvontaa kaupunkilaisille nykyistä enemmän. Opetusta voisi olla eri kohderyhmille mm. kirjastoissa ja asukastuvilla. Pieniä asioita, mutta erittäin merkityksellisiä turvallisuuden ja eriarvoistumisen ehkäisyssä.

Turvallinen liikkuminen

Kaupungissa yksi osa turvallisuutta on myös se, että voimme liikkua ja elää turvallisesti. Kaupungin kadut ja kevyen liikenteen väylät tulee olla rakennettu niin, että onnettomuuksien määrä on minimoitu. Ne tulisi olla rakennettu siten, että ajoneuvoliikenne on erillään kevyestä liikenteestä. Lisäksi turvallinen liikkuminen tarkoittaa esteettömyyttä, puhtautta ja hyvin valaistuja reittejä. Joukko- ja kevyenliikenteen käyttöä tulee lisätä entisestään, vaikka autoillakin tulee edelleen päästä keskustaan. Kaupungin keskustan vetovoimaisuutta ja turvallisuutta voidaan lisätä niin, että se on viihtyisä ja mahdollistaa kaiken ikäisten liikkumisen. Kaupungin keskustassa tai puistoissa ei tulisi olla häiriökäyttäytymistä tai vaarallisia jätteitä. Puistoissa tuleekin kiinnittää huomiota siistimiseen ja roskien lajitteluun.

Peruspalveluista on huolehdittu

Yksilön kannalta turvallisuus on kykyä selviytyä arjesta. Se tarkoittaa kaupunkilaisten luottamusta siihen, että keskeiset peruspalvelut toimivat ja myös heikoimmista on huolehdittu. Yhtenä toimeenpiteenä tulisi olla, että kaupunki on resurssoinut mm. päihde- ja mielenterveyspalveluiden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Erityisenä painopisteenä tulee olla lapset ja nuoret, jolloin kouluissa on ammattilaisia nuorten tukena ja lastensuojelussa tekijöitä. Tiedämme yleisellä tasolla, että lisääntynyt päihteiden käyttö kasvattaa myös rikollisuutta ja turvattomuutta. Tiukassa taloustilanteessa on vaarana, että keskitymme liikaa tähän hetkeen ja investoinnit tulevaisuuteen unohtuvat. Tulevia kaupungin luottamushenkilöitä odottavat monet haasteet, kuten kaupungin velkaantuminen, lastensuojelun lisääntynyt tarve ja vanhusten hoivan kasvu. Näiden kaikkien tärkeiden asioiden taustalla tulee olla turvallisuutta edistävä toimintakulttuuri.

Riittävät resurssit kaupungin organisaatiossa

Harvoin ajattelemme, että myös kaupungin johdossa tehdään merkittäviä asioita turvallisuuden parantamiseksi. Jokaisessa kaupungissa tehdään monenlaisia turvallisuus- ja pelastussuunnitelmia kaupunkilaisten selviämiseksi erilaisista häiriö- ja poikkeustilanteista. Se tarkoittaa kuitenkin kaupungintasolla sitä, että kaupunki on kohdentanut henkilöstöresursseja ja huolehtinut osaamisesta myös turvallisuusasioissa. Turvallisuus ei synny itsestään vaan sen eteen pitää tehdä jatkuvasti töitä. Se on suunnitelmia ja varautumista kaupungin kaikilla vastuualueilla sekä johdossa, unohtamatta kolmatta sektoria. Turvallisuus tehdään yhteistyöllä, jossa huomioidaan myös kaupunkilaiset.