Suomen liittyminen Natoon?Torstai 9.4.2015 - K.Suhonen Mitä hyötyä Suomen liittymisestä Natoon? Nato-kysymys on noussut voimakkaasti yhdeksi vaalien keskeiseksi teemaksi. Asia nousee esille sekä yksittäisten ihmisten kysymyksissä että vaalikoneissa. Natoon liittymistä on tarkasteltava siitä näkökulmasta, että mitä lisäarvoa liittyminen antaa Suomelle tai antaako ollenkaan? Mielestäni Suomen ei tule liittyä tällä hetkellä Natoon, sillä Suomi ei uhkaa Venäjää eikä Venäjä Suomea. Mikäli kuitenkin päättäisimme liittyä Natoon, niin muodostaisimme välittömästi uhkan Venäjälle. Tässä tilanteessa Venäjän ja lännen ristiriidat siirtyisivät suoraan Suomeen. Liittymisellä provosoimme tietoisesti Venäjää, sillä hekin haluavat luonnollisesti suojella omia intressejään. Suomen Natoon liittyminen sulkisi Venäjän saarroksiin ja kaventaisi Venäjän mahdollisuuksia liikkua Itämeren ja Jäämeren suuntaan. Natoon liittyminen vaikeuttaisi myös kaupankäyntiä, mistä olisi välittömät seuraukset Suomen yritysten markkinoille ja mahdollisesti energian saantiin. Olemme tällä hetkellä voimakkaasti riippuvaisia Venäjältä tulevasta maakaasusta, mutta myös kivihiilestä ja raakaöljystä. Tavaravientiä Suomesta Venäjälle on noin 10% ja monet yritykset toivovat siltä suunnalta piristystä taloudelliseen taantumaan. Päijät-Hämeessä Venäjän rooli korostuu etenkin matkailussa, jossa turismi tuo huomattavasti tuloja alueelle. Suomen on pienenä maana haettava mahdollisuuksia sieltä, mistä niitä on saatavilla. Jopa valtion takauksia tulisi tässä tilanteessa harkita yritysten vientiponnistelujen tueksi. Suomi on jo nyt osa länttä, sillä Euroopan Unioni pakottaa monessa asiassa solidaarisuuteen. Tämä pienentää liikkumavaraamme. On kuitenkin edelleen panostettava kahdenvälisiin suhteisiin ja pidettävä yllä vuorovaikutusta eri tasoilla. Aktiivisuutta on hyvä olla sekä kansalaisjärjestöjen että ystävyyskaupunkien välillä maan johdon lisäksi. Suomalaisilla itsellään on oltava vastuu siitä, millaisen poliittisen kuvan luomme Venäjälle. Yhteistyöllä ja aktiivisella vuorovaikutuksella luomme myös luottamusta. Nyt olisi kaikkein oleellisinta keskittyä omaan puolustukseen - puolustusvoimien resurssien turvaamiseen ja kehittämiseen. Suomen keskeisimmät tukijalat ovat yleinen asevelvollisuus, uskottava puolustus ja koko maan puolustaminen. Meille riittää Naton kumppanuus, joka mahdollistaa puolustusvoimien harjoittelun ja vahvistaa osaamista. Lisäksi yhteistyö Ruotsin kanssa on kannatettavaa. Puolustusvoimille on turvattava riittävät toiminta- ja materiaaliresurssit. Nato -selvitys on hyvä kuitenkin tehdä seuraavan hallituksen aikana, niin saadaan vielä konkretisoitua hyödyt ja haitat. Nato suosittaa 2.1% bruttokansantuotteesta käytettäväksi puolustusmenoihin, joka on selkeästi enemmän kuin nykyisin käytetty määräraha. Suomen on rohkeasti nähtävä oma etu Venäjän rajanaapurina. Meillä on yhteistä rajaa yli 1300km, mikä pitää ymmärtää myös Brysselissä. Suomi hyötyy varmasti hyvistä suhteista Venäjään monin tavoin. Näkisin, että suurimmat uhkakuvat tulisi nähdä kansainvälisen terrorismin ja rikollisuuden sekä pakolaisuuden osalta, joihin meidän tulee keskittyä. Suomelle on tärkeää, että meillä on ennakoitavat, vakaat ja rauhalliset rajat. Tuleva eduskunta jatkaa yksityiskohtaisempaa keskustelua maamme turvallisuuspoliittisesta linjasta. |
|
Avainsanat: Nato, Venäjä, Puolustusvoimat |
|
|
16.4.2015 23.44
aatto kellman
Suomen on liityttävä Natoon! Venäjä on kasvattanut sotilas ja ase menojaan moninkertaiseksi parina kolmena viime vuonna! Itäraja on aseistettu viimeistä myöten uhkaamaan länttä ja ensisijassa Suomea! Suomen liittyessä Natoon saavutamme molemmin puolin uhka tasapainon jolloin Venäjän agressiot Suomea kohtaan loppuisivat! Venäjä on useasti uhannut kiertoilmaisulla Suomea ydinaseilla! Voima tasapaino uhkauksien sävyä varmaan mataloittaisi! |
|
18.4.2015 20.05
Marja Salo
Mielestäni provokaatiota on turha tälläkään tavalla lietsoa: Jokaisella itsenäisellä maalla on intressinsä ja vapautensa toimia omista lähtökohdistaan käsin, Olemme osa Eurooppaa ja läntistä kulttuuria sekä skandinaavista ajattelutapaa. Jokainen maa voi toimia vapaasti niissä viiteryhmissä, joissa haluaa ja jotka ajattelevat ja toimivat monissa asioissa samansuuntaisesti. Suomi ei kuulu perinteisesti itäiseen tai Aasian vaikutuspiiriin oikeastaan millään tavalla. Venäjä-sanaakin on uskallettava käyttää, kun sieltä kuitenkin ainoastaan nämä provokaatiot ja vihamielisyys ovat tulleet. Usean maan tuki ja resurssit hyödyttävät kaikkia osapuolia, puolustusta ei voi unohtaa. |
|
19.4.2015 6.39
Jyrki Vähätalo
Me olemme olleet NATO:ssa epävirallisesti jo Marraskuusta 1995, jolloin Hornetit tulivat. Kaikki meidän järjestelmämme ovat yhteensopivia ja toimimme ihan samalla tavalla. Olisi nyt todella korkea aika unohtaa nuo "Tuomioja"-tyyppiset Neuvostoliitto - pyllistelyt ja hypätä mukaan virallisesti sinne, missä sivistys ja yhteistyö ja toisesta huolehtiminen on jokapäiväistä. Kun Itänaapuri ymmärtää, että lännen suuntaan on turha kalistella kilpiä ja uhota, niin alkaa kauppakin nousemaan pääosaan. Putinin lähtölaskenta on alkanut jo kauan sitten, koska todelliset valtaapitävät talousmiehet Venäjällä ovat äärimmäisen hermostuneita tilanteesta. |
|
19.10.2015 11.35
Pertti Haavisto
Suomi ja Venäjä (Neuvostoliitto) ovat kahdesti olleet sodassa keskenään, ja kummallakin kerralla Neuvostoliitto oli hyökkäävä osapuoli. Mutta kummallakin kerralla Suomi pystyi nipin napin pitämään itsenäisyytensä. Kummallakin kerralla Suomen miestappiot oli todellakin suuret, mutta hyökkääjällä hyvin, hyvin paljon suuremmat. Siksipä hyvät naapuruussuhteet on yksi, ja kaikkein parhain rauhantae. Sitä osaa kunnioittaa niin Suomi, kuin myös Venäjä. Sillä ei Venäjä mikään tyhmä valtio ole, sillä kyllä sielläkin historiaa osataan lukea ja arvostaa, kuten arvostetaan Suomessakin. Ei Suomi mitään Natoa tarvitse, kunhan vaan osaamme jatkossakin elää tuon suuren itäisen naapurimme kanssa siten, miten jo 71-vuotta ollaan osattu elää. Kuten Presidentti Niinistö on sanonut, - Kyllä Venäjän kanssa pärjää, kun puhuu asioista suoraan Heidän kanssaan siten, miten asiat on. |
|
19.10.2015 13.20
Marja Salo
Kunhan pysyisimme ystävällisissä väleissä ja sopusoinnussa kakkien kanssa - ei riitä perusteeksi puolustustyössä. Suomi ei kykene yksin puolustautumaan, eikä EU:lla ole puolustusta, ja vaikka Ruotsi ja Suomi yhdistävät voimansa, se ei riitä. Suomi ja Ruotsi käyvät yhtäjalkaa tässä kehityksessä. Ruotsissa Naton kannatus on noussut. Nykyiset hallitukset eivät tule esittämään liittymistä Natoon, mutta entistä tiiviimpi keskustelu voisi alkaa jo 2018-19. Vasemmistopuolueissa on perinteisesti vastustettu, ja näillä puolueilla on ollut viime vuosina heikko kannatus Suomessa. Ruotsissa suurin osa oikeistosta hakisi jäsenyyttä. Perusteet jäsenyydelle ovat vahvistuneet vuosi vuodelta. Venäjä ei tietenkään halua katsoa sivusta, niinkuin ei muitakaan naapureidensa yhteistyötä tai tavoitteita. Natosta ei saisi etenkään vasemmistosiiven mielestä vieläkään puhua. Pitäisikö tai voisiko naapurin kanssa olla jokin sopimus tai takuu ennen kuin yhteistyötä muiden kanssa voi hakea? Toiminnassa, joka katsotaan omalle maalle parhaiten soveltuvaksi ja joka vaatii paljon voimavaroja ja monenlaista yhteistyötä nykymaailman monenkirjavien uhkien paineessa. |
|
11.9.2018 12.18
Josef Lewis
Oletko taloudellisesti alhaalla tai tarvitsetko lainaa oman yrityksen perustamiseen tai liiketoiminnan kasvattamiseen? ota yhteyttä sähköpostitse: progresiveloan@yahoo.com TAI Soita / WhatsApp: +16626183756 saadaksesi lisätietoja. |
Suomen on liityttävä Natoon! Venäjä on kasvattanut sotilas ja ase menojaan moninkertaiseksi parina kolmena viime vuonna! Itäraja on aseistettu viimeistä myöten uhkaamaan länttä ja ensisijassa Suomea! Suomen liittyessä Natoon saavutamme molemmin puolin uhka tasapainon jolloin Venäjän agressiot Suomea kohtaan loppuisivat! Venäjä on useasti uhannut kiertoilmaisulla Suomea ydinaseilla! Voima tasapaino uhkauksien sävyä varmaan mataloittaisi!