Poliittinen toiminta
Olen lähtenyt mukaan kuntapolitiikkaan oman elämän kokemuksen, perhetilanteen ja työelämän kannustamana. Olen työskennellyt sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa, mikä on antanut hyvän pohjan näkemään palveluiden toimivuutta ja haasteita. Olen myös itse opiskellut työn ohella useamman vuoden ajan. Koulutus ja osaaminen ovat niitä asioita, joilla suomalaiset pärjäävät, tarvittaessa jopa ulkomailla. Kolmen lapsen äitinä näen, että peruspalveluiden toimivuus ja laatu ovat sekä sivistys- että sosiaali- ja terveystoimialalla keskiössä. Tällä hetkellä olen pääsihteerinä organisaatiossa, jonka tehtävänä on edistää naisten varautumis- ja turvallisuusosaamista.
Olen valinnut puolueeksi Keskustan, sillä se tukee ihmisten ja perheiden hyvinvointia sekä arvostaa luontoa järkivihreällä tavalla. Näen tärkeänä, että ihmisiä kohdellaan yhteiskunnassa tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti, jolloin kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet hyvinvointiin asuinpaikasta riippumatta. Keskusta on ideologisesti puolue, joka haluaa turvata julkiset palvelut, mutta samalla ymmärtää, että julkisen ja kolmannen sektorin kanssa yhteistyössä syntyy paras lopputulos.
Vaikuttaminen
Tällä hetkellä eriarvoisuus kasvaa ja heikko taloudellinen tilanne koskettaa niin yksittäistä ihmistä kuin koko Suomea. Työttömyys on yhä useamman arkea. Tässä tilanteessa on erityisen tärkeää turvata peruspalvelut, panostaa työllisyyteen ja tukea perheitä kasvatustehtävissä. Meidän on aktiivisesti luotava uusia työpaikkoja, jotta saadaan Suomi kuntoon. Tarvitaan panostusta ympäristöosaamiseen ja -teknologiaan sekä uusiutuviin energianlähteisiin, unohtamatta suomalaista elintarviketuotantoa.
Hallitus on haastavan tehtävän edessä, kun Suomea on vietävä kestävällä tavalla eteenpäin sekä sisä- että ulkopolitiikassa. On tehtävä päätöksiä, joissa väistämättä karsitaan etuisuuksia ja lisätään ihmisten omaa vastuuta asioista. Tiukalla talouden hoidolla rakennamme kuitenkin parempaa tulevaisuutta myös lapsillemme. Samat haasteet ovat kuntatasolla pienemmässä mittakaavassa kuin valtiolla. On tärkeää erottaa, että mitkä päätökset pitkällä aikavälillä tuottavat parhaan mahdollisen tuloksen. Usein päätöksenteossa arviointi ja arviointitiedon käyttö jää liian vähälle.
Mikä motivoi
Lähdin mukaan vahvasta halusta vaikuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämiseen entistä paremmaksi. Mielestäni aluehallintomalli tarjoaa mahdollisuuden turvata tasalaatuiset ja yhtäläiset palvelut kaikissa kunnissa, mikä lisää kansalaisten yhdenvertaisuutta. Aluehallintomuutoksessa onnistuminen vaikuttaa suoraan maakunnan asukkaiden hyvinvointiin, mikä tekee työstä erittäin merkityksellisen. Kuntapäättäjillä on nyt mahdollisuus vaikuttaa palveluverkkoon ja palveluiden järjestämistapaan.
Mistä kannan erityistä huolta?
Ihmisten hyvinvointi turvataan sillä, että palvelut toimivat ja apua saa ajoissa. On tärkeä rakentaa palveluverkko niin, että jokaisessa kunnassa on sosiaali- ja terveysasema, isoissa kunnissa mahdollisesti useampi. Digitalisaatio tukee monien palveluiden tuottamista, mutta ei voi olla ainoa keino hoitaa asioita. Painopiste tulee olla varhaisessa avun saamisessa ja neuvonnassa niin sosiaali- ja terveystoimessa kuin palo- ja pelastustoimessa. Keskiössä tulee olla kuntalainen, joka tarvitsee apua. Palveluprosessin pitää toimia alusta loppuun.
Henkilöstön riittävyys on myös yksi tärkeimpiä asioita. Nykyinen koronatilanne on nostanut korostetusti esille sen, kuinka tärkeässä roolissa on osaava henkilöstö ja sen jaksaminen. Jatkuvan paineen alla työskentely on haastavaa, sillä asiakkaita ja potilaita on enemmän kuin mihin
tilat ja resurssit on mitoitettu. Alalta poistuu jatkuvasti henkilöstöä myös eläkkeelle ja uusia on vaikea saada tilalle. Osa työntekijöistä saattaa vaihtaa alaa uupumisen tai alhaisen palkkatason takia. Henkilöstön kannustavaan palkkaukseen, koulutuspaikkojen määrään ja työhyvinvointiin tuleekin kiinnittää huomiota.
Julkinen terveydenhuolto – ja sosiaalitoimi muodostavat peruspalveluiden kivijalan. Tätä täydentämään tarvitaan kuitenkin yksityisiä toimijoita ja kolmatta sektoria. Julkisella palvelun tuottajalla tulee olla kokonaisvastuu palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä tutkimustoimintaa unohtamatta. Palveluiden tuottaminen onnistuu parhaiten hyvällä yhteistyöllä, jossa arvostetaan erilaista osaamista. Yksityiset palveluntuottajat ja järjestöt ovat usein ketteriä reagoimaan palvelutarpeiden muuttuessa ja kykenevät joustavasti ottamaan uusia toimintatapoja käyttöön. Kolmas sektori tarvitsee kuitenkin toimiakseen avustuksia ja tiloja. Myös palo- ja pelastustoimen tukena tarvitaan sopimuspalokuntia, jotka tuovat tärkeitä lisäresursseja palo- ja pelastustehtäviin, siellä missä ei ole paloasemia.
Mitkä vahvuudet luottamustehtävään? Itselläni on pitkä kokemus sekä kuntapäättäjänä että terveydenhuollon ammattilaisena ja asiakkaana, minkä tuomaa tietoa pystyn hyödyntämään päätöksenteossa. Pidän vahvuutenani sitä, että tunnen sosiaali- ja terveydenhuollon verkoston ja palveluprosessit sekä kokonaisuutta ohjaavat lait ja normit. Olen ollut myös mukana järjestötyössä, mikä vahvistaa näkemystä kolmannen sektorin merkityksestä osana yhteiskunnan turvallisuutta.