Keskustan ryhmäpuheenvuoro aluevaltuustossa 11.9.2023

Maanantai 11.9.2023 - Martti Talja

PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIALUEEN SOPEUTUSTOIMET 2023-2024

Vuoden 2024 talousarvion tasapainottaminen sopeutuksen keinoin on vaikea lähtökohta toiminnan suunnittelulle.

On arvioitu, että vuosien 2023-2024 aikana sote- kustannukset tulevat nousemaan 3-3,5 miljardia euroa johtuen palkkaharmonisaatiosta, sopimuspalkkojen noususta, koronan aiheuttamasta tekemättömästä työstä, inflaatiosta ja kansallisesta ammattihenkilöpulasta.

Tässä tilanteessa edunvalvonta valtion suuntaan on äärimmäisen tärkeää, jotta hallituksen 1,9 miljardin euron sote- rahoituksen leikkaukset voitaisiin torjua ja huomioitaisiin hyvinvointialueiden erilaisuus. Päijät-Hämeessä on tehty sopeutustoimenpiteet ennakolta ja lisäsäästöt uhkaavat peruspalveluja.

Keskustan ryhmä näkee, että mahdollisten säästöjen ohella on toteutettava samanaikaisesti toiminnan kehittämistä resursseja vähemmän kuluttaviksi ja panostettava uusiin tutkimus- ja hoitomenetelmiin. Pelkkä juustohöylällä leikkaaminen rapauttaa toiminnan.

Erityisesti on kiinnitettävä huomiota digitalisaation tarjoamaan apuun uusissa palvelumalleissa. Tästä Päijät-Sote- digiportaali on hyvä esimerkki. Myös etämittausteknologian käyttöönotolla ja kansalaisen oman vastuun korostamisella kroonisten sairauksien hoidossa (DM, astma, verenpainetauti) on mahdollisuus jättiharppaukseen toiminnan kehittämisessä. Tällöin tekoälysovellus vähentää tarvetta uusintakäynteihin ja asiantuntijat voivat keskittyä hoitamattomien potilaiden ongelmien ratkaisemiseen. Kertomusjärjestelmien muistukkeet parantavat toiminnan laatua ja vähentävät virheitä. Vaikuttamattomien toimenpiteiden ja -tutkimusten karsinta on perusteltua.

Hyvinvointialueen palveluja ja toiminnan vahvaa koordinointia kuntien kanssa tarvitaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, TE24- uudistuksessa ja kuntien sivistyspalvelujen tukena. Erityisesti lapsiperheet tarvitsevat tukea ja koulut oppimisen tuen ammattilaisia.

Henkilöstö on pidettävä tietoisena suunnitelluista muutoksista ja otettava heidät mukaan uusien toimintatapojen kehittämiseen kaikilla toiminnan tasoilla. Muutokset eivät saa uhata kenenkään työsuhdetta, mutta työ saattaa muuttua kuten työn tekemisen paikkakin. Keskusta ei ole valmis tinkimään palveluiden saavutettavuudesta.

Henkilöstöohjelman tavoitteet on toteutettava joutuisasti koska osaava henkilöstö on toiminnan tärkein voimavara ja ohjelma tukee työyhteisöjen toimintaa ja esimiestyön kehittämistä. Palkkaharmonisaation nopea toteutus myös takautuvasti tuo palkanlisän henkilöstölle tehdystä työstä ja tukee rekrytointia sekä mahdollistaa luopumisen kalliista henkilövuokrauksesta

Suomen kokonaisturvallisuus

Lauantai 1.4.2023 - K.Suhonen

Suomen Nato jäsenyyden ovat nyt ratifioineet kaikki Nato maat Turkin päätöksen jälkeen.  Jäsenyyden myötä Suomen sotilaallinen puolustus vahvistuu ja muodostaa entistä voimakkaamman pelotteen. Nato ei poista kuitenkaan tarvetta yleiselle asevelvollisuudelle. Meillä on ollut vuodesta 1995 mahdollisuus suorittaa myös naisten vapaaehtoinen asevelvollisuus, jota ovat hyödyntäneet yli 12 00 naista. Hakijamäärät ovat olleet vuoden 2017 jälkeen vuosittain välillä 1126–1675, mikä kertoo sen tasaisesta suosiosta. Miehistä varusmiespalveluksen suorittaa ikäluokasta 74 %. Tulevaisuudessa ikäluokat pienevät, jolloin motivoituneet vapaaehtoiset naiset vahvistavat osaavaa reserviä.

Lisäksi siviilipalvelusta on mahdollisuus kehittää vielä enemmän varautumisen ja väestönsuojelun tehtäviin valmistavaksi koulutukseksi, jonka myös naiset voisivat valita vapaaehtoisesti. Moni nainen on valmis toimimaan kriisi- ja poikkeusoloissa erilaisissa huolto- ja tukitehtävissä yhteiskunnan toimintojen ylläpitämiseksi, kun saa siihen riittävän koulutuksen. Järjestöt tekevät jo osaltaan tätä tehtävää pienessä mittakaavassa kouluttamalla vapaaehtoisia naisia erilaisiin turvallisuus- ja varautumistehtäviin.

Suomen puolustusmenot ovat tällä hetkellä noin 2 % bruttokansantuotteesta, sillä ne ovat kasvaneet viime vuosina asteittain hävittäjähankintojen myötä. Nato-jäsenyys edellyttää myös jatkossa tällä tasolla pysymistä, ja uusia päätöksiä sekä lisäresursseja puolustusmateriaalien osalta. Tämä on perusteltua, kun Venäjän kanssa on yhteistä rajaa noin 1300 km. Sen lisäksi Ahvenanmaan erityisasema aiheuttaa meillä turvallisuusuhan. Turvallisuuden vahvistamiseksi tarvitaan myös Ruotsi Naton jäseneksi. Puolustusmenoista osa tulee suunnata myös kertausharjoitusten järjestämiseen.

Vapaaehtoistoiminta tukee vahvasti maanpuolustustahtoa, jonka vaaliminen on jatkossa entistä tärkeämpää. Sen ylläpitämiseksi maanpuolustuskoulutus (MPK) ja maanpuolustusjärjestöt tekevät arvokasta työtä. Myös ampumaharrastuksen mahdollistaminen on yksi keskeinen elementti reserviläisten omaehtoista osaamisen ylläpitämistä.  Alueellista sotilaallista osaamista ylläpidetään paikallispataljoonissa ja erityisesti sen maakuntakomppanioissa.

Suomea pidetään yhtenä kokonaisturvallisuuden mallimaana, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä. Meistä jokainen on siis maanpuolustaja. Se edellyttää kansalaisten turvallisuustarpeisiin vastaamista. Erityisesti nuorille ja naisille on annettava oikeaa tietoa, luoda mahdollisuuksia harjoitella turvallisuustaitoja. Mitä enemmän meillä jokaisella on tietoa ja taitoa, sitä paremmin osaamme toimia ja säilytämme toimintakykymme häiriö- ja poikkeusoloissa. Paras apu arjessakin tulee juuri lähimmäiseltä.

 

 

Turvallisen tulevaisuuden tekijä

Lauantai 1.4.2023 - K.Suhonen

Kaikki liikkeelle ja liikkumaan

Maanantai 27.3.2023 - K.Suhonen

Suomalaisten liikkuminen on vähentynyt surullisen paljon viime vuosina kaikissa ikäryhmissä. Lapsista ja nuorista (7- 15 v) liikkuu tutkimuksen (LIITU) mukaan riittävästi vain kolmasosa. Suosituksen mukaan pitäisi liikkua vähintään tunnin ajan reippaasti tai rasittavasti. Samaan aikaan myös liikapaino lisääntyy, mikä vaikuttaa terveyteen. Nyt tarvitaan kiireesti monipuolisia ja pitkäjänteisiä toimia liikunnan lisäämiseksi niin paikallisesti kuin kansallisesti. Liikunnalla on selkeästi ihmisten terveyttä ja hyvinvointia lisäävä vaikutus.

UKK- instituutin mukaan ihmisten paikallaolo aiheuttaa yli 1,5 miljardin euron kustannukset. Ihmisten liikkumattomuus lisää terveydenhuollon ja sosiaalitoimen menoja. On laskettu, että Päijät-Hämeessä tämä voisi olla jopa kymmeniä miljoonia euroja. Tällä hetkellä Päijät-Hämeessä 76 prosenttia liikkuu liian vähän.  On selvä kahtiajako siinä, että osa liikkuu säännöllisesti omaehtoisesti ja joillekin se on hyvin haastavaa. Usein nuorena elämäntavaksi otettu liikkuminen säilyy koko iän. Tällä hetkellä tarve on saada myös työikäiset liikkeelle, jotta työkyky pysyisi mahdollisimman hyvänä. Liike on lääke sekä henkisesti että fyysisesti.

Päijät-Hämeessä on tartuttu liikkumattomuuteen ”Liikkuva Päijät-Häme 2023” -ohjelmalla, joka keskittyy lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin. Tavoitteena on kohderyhmän fyysisen aktiivisuuden lisääminen ja maakunnan nostaminen edelläkävijäksi liikkumisen osalta. Se vaatii kohderyhmän tarpeiden tunnistamista ja palvelumuotoilua. Tällä hetkellä liikuntaa olisi hyvä lisätä vielä nykyistä enemmän kouluihin ja toiselle asteelle. Tavoitteeseen pääseminen vaatii mukaan työpaikkoja, järjestöjä, kuntia ja hyvinvointialueita.

Liikkumisen lisääminen vaatii taloudellisia resursseja ja ohjauskeinoja. Tämä investointi kannattaa ja siihen pitäisi myös päätöksenteossa kiinnittää huomioita nykyistä enemmän. Hyvinvoivat ihmiset käyttävät vähemmän sote-palveluja pystyvät olemaan pidempään työelämässä ja turvaamaan maatamme. Liikunnallinen elämäntapa suosii ympäristöystävällisiä tapoja liikkua paikasta toiseen ja vähentää liikennepäästöjä. Voidaan todeta, että liikunnan lisääminen voi olla parhaimmillaan myös ilmasteko!

VALTATIE 12 VAATII INVESTOINTEJA KIIREESTI

Perjantai 24.3.2023 - K.Suhonen

Olen huolissani valtatie 12 kunnosta, jolla tänäänkin ajoin autolla välillä Lahti – Kausala.  Valtatie tulisi saada kiireesti seuraavan hallitusohjelman kehittämiskohteisiin. Kouvolasta Lahden ja Tampereen kautta Raumalle kulkeva valtatie 12 on Etelä-Suomen tärkeimpiä pääväyliä. Valtatie 12 on strategisesti tärkeä sekä Kaakkois- että Länsi-Suomelle. Vilkasliikenteistä tietä käytetään niin päivittäiseen liikkumiseen kuin tavaroiden kuljetukseen. Etenkin yhteysväli Uusikylä-Tillola tulisi saada laatutasoltaan yhtenäiseksi keskikaiteelliseksi ohituskaistaksi

Valtatie 12 on Lahti Kouvola väliseltä osuudelta laadullisesti vaihteleva, mikä vaikuttaa liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen. Liikenneonnettomuuksia tapahtuu tällä tieosuudella keskivertoa enemmän, mikä puoltaa myös valtatie 12 ottamista mukaan seuraavan hallituksen investointiohjelmaan. Kauttaaltaan Tampere-Lahti-Kausala osuudella ohituspaikkoja on niukalti ja tie on suurimaksi osaksi kaksikaistainen.

Yleisesti teiden kunto on merkityksellinen Suomen huoltovarmuudelle, sillä monet tuotteet kulkevat juuri maanteitse. Valtatie 12 varrella on runsaasti yrityksiä ja maaseutuyrittäjiä, joille teiden kunto on keskiössä. Talvisin maanteiden kunto korostuu entisestään haastavista sääolosuhteista johtuen. Liikenteen sujuvuuden haasteet aiheuttavat ongelmia etenkin raskaalle liikenteelle, jonka liikennemäärät ovat tieosuudella 10-14%. Tieosuuden laatutasosta johtuen nopeusrajoitukset vaihtelevat suuresti ja vaikeuttavat matka-ajan ennustettavuutta.

Lahti – Kouvola osuudella maantie kulkee osan matkaa lähellä asutusta ja taajaman läpi, mikä osaltaan lisää liikenteen melua ja päästöjä lähiympäristöön. Nykyinen valtatiet kulkee melkein koko matkan pohjavesialueella, joka joutuu alttiiksi mahdollisissa liikenneonnettomuuksissa saastumiselle. Perusparannuksen yhteydessä myös tämä voidaan ottaa huomioon tekemällä paremmat suojaukset.

Maakunta tarvitsee kaikki keinot elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi. Hyvillä liikenneyhteyksillä on todettu olevan suuri merkitys yritysten sijoittumiseen ja maaseutuyrittämiselle. Sen vuoksi ei ole yhdentekevää, missä kunnossa alueen pääväylät ovat. Väylävirasto kartoittaa maanteiden kuntoa kahden vuoden välein. Uusimmassa selvityksessä todetaan, että teiden osalta korjausvelka kasvaa koko ajan. Valtion rahoista taistelevat yhtä aikaa kaikkia alueet. Tässä tarvitaankin aktiivisia maakunnan puolesta puhujia, elinkeinoelämää, kansanedustajia ja maakunnan viranhaltijoita, jotka pystyvät perustelemaan hankkeen kiireellisyyden.

Tyttären sanat äidille eduskuntavaaleihin

Perjantai 24.3.2023 - Matilda Suhonen

Turvallisen tulevaisuuden tekijä 💜

Äiti on aina ollut sellainen. Turvannut selustan ja taannut tulevaisuuden. Rohkaissut ja rakastanut. Joskus pienenä muistan äidin sanoneen, että ihmiseksi kasvaa olemalla ihmisiksi. Rohkeaksi oppii olemalla rohkea. Vaatii rohkeutta elää todeksi se, mihin uskoo.

Nyt on äidin aika olla rohkea.

• Turvallisuutta rakentaen.
• Hyvinvointia puolustaen.
• Elinvoimaisuutta edistäen.
• Tulevaisuuteen uskoen.

Tehdään tulevaisuudesta turvallinen.
Ennakkoäänestys 22.-28.3.2023

Kaarina Suhonen - eduskuntaan 2023
nro. 33

Suomen metsillä on moninainen merkitys

Keskiviikko 15.3.2023 - K.Suhonen

Tällä hetkellä tuntuu siltä, että metsien moninainen merkitys Suomelle on jäänyt liian vähäiselle keskustelulle. Suomen maapinta-alasta metsää on noin 75% ja samalla Suomi on Euroopan metsäisin maa. Suomen metsät ovat sitoneet viime vuosikymmeninä noin puolet maamme kasvihuonepäästöistä. Mitä paremmin metsää hoidetaan, sitä paremmin metsä pystyy myös sitomaan ilmakehään päässyttä hiilidioksidia. Metsien hyvä kasvu mahdollistaa suomalaisille tärkeän raaka-aineen, ja samalla ne toimivat ilmastoa puhdistavina keuhkoina eli hiilinieluina. Metsien hyvä kasvu mahdollistaa meille turvaa, tuloja ja hyvinvointia.

Koko Suomen tavaraviennistä 20% tulee metsäteollisuudesta, mikä tarkoittaa työtä, työpaikkoja ja tuloja, joista hyötyvät sekä ihmiset että valtio. Suomen suurimmat vientituotteet ovat paperi ja kartonki, joita viedään etenkin Eurooppaan ja Aasiaan. Päijät-Hämeessä on erinomainen maapohja hyvälle puuntuotannolle, joka on mahdollistanut alueelle saha- ja metsäteollisuutta sekä huonekalu- ja puutalon valmistajia. Puun käytössä ja etenkin puutalorakentamisessa on vielä kasvupotentiaalia, sillä puuta voisi lisätä julkiseen- ja kaupunkirakentamiseen nykyistä enemmänkin. Puu on materiaalina terveellinen ja ekologinen, sekä kierrätettävä materiaali. Puurakentamisen lisääminen, edistää samalla kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteita.

Puuraaka-ainetta voidaan käyttää ja jalostaa hyvin erilaisiin tarkoituksiin. Uusimpia innovaatioita ovat puun hyödyntäminen lääkkeissä, vaatteissa ja akkumateriaaleissa. Lisäksi ekologisten tuotteiden kysyntä kasvaa maailmalla koko ajan. Puu mahdollistaa myös siirtymisen pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Meillä on osaamista hyödyntää erilaiset puuraaka-aineet, hakkuujätteet sekä eri käsittelyvaiheissa syntyvät puubiomassat tehokkaasti.

Näen tärkeänä, että suomalaiset ymmärtäisivät metsien hyvän hoidon olevan avainasemassa niin Suomen taloudelliselle vaurastumiselle kuin ilmastonmuutoksen torjumiselle. Meillä on osaamista, jolla molemmat tavoitteet pystytään toteuttamaan. Suomen metsät kasvavat tällä hetkellä enemmän kuin niiden yhteen laskettu poistuma. Etenkin kriittisinä aikoina omavaraisuudesta ja omista vahvuuksista on pidettävä kiinni.

SOTE-uudistus on vielä kesken

Sunnuntai 12.2.2023 - K.Suhonen

Keskeneräinen Sote-uudistus

Sote-uudistuksen yksi tärkeimmistä tavoitteista on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut, parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta sekä kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Tehtävä ei ole helppo, eikä se tapahdu hetkessä. Tällä hetkellä hyvinvointialueet ovat hyvin erilaisessa lähtötilanteessa aiempien rakenteiden ja tehtyjen päätösten johdosta.  Muutoksen eteenpäin viemiseksi kehitettävää riittää niin alue- kuin valtakunnantasollakin. Iso muutos vie aina alussa voimavaroja itse kehittämiseltä. Jatkossa tarvitaan sekä valtion ohjausta että mahdollisuutta kehittää alueellisia ratkaisuja. Jokaisella tulee olla oikeus parhaaseen mahdolliseen hoitoon asuinpaikasta riippumatta.

Suomi ikääntyy ja tiedetään, että palveluiden tarve kasvaa erityisesti viimeisinä elinvuosina. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjän ja tuottajan on varmistettava, että palveluihin pääsevät ja niistä hyötyvät yhtä lailla kaikki ihmiset taustasta riippumatta.  Yhdenvertaisuuden huomioiminen on tärkeää erityisesti silloin, kun elämässä on muutenkin arjen haasteita tai on vaarassa joutua syrjityksi. Erityisryhmien ja haavoittuvassa olevien ihmisten näkökulmasta rakennetut palvelut toimivat yleensä meille jokaiselle. Jokainen meistä on jossain elämän vaiheessa näiden saavutettavien palveluiden tarpeessa. Teknologiasta on paljon apua, mutta tarvitsemme edelleen erilaisia palvelukanavia.

Toimivat lähipalvelut mahdollistavat usein myös nopean hoitoonpääsyn, ja sen vuoksi perusterveydenhuollon toimivuuteen tulee panostaa.  On todettu, että ennaltaehkäisy ja varhainen hoito on taloudellista, kun sairaudet eivät pääse pahenemaan. Suomessa on pitkään aliresursoitu perusterveydenhuoltoa, sillä rahoituksen painopiste on ollut erikoissairaanhoidossa. Suomessa koko terveydenhuollon rahoitus on ollut muihin pohjoismaihin verrattuna alempi, mikä on vaikuttanut hoitojonojen syntymiseen hoitotakuista huolimatta. Valtion rahoituksen tulee sisältää jatkossa kannusteita ennaltaehkäisyyn, mutta samalla on huomioitava alueen erityispiirteet, kuten ikärakenne ja sairastavuus sekä sosioekonominen tilanne. Vuoden 2023 alusta kuntien keskeinen tehtävä on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, jolloin korostuu myös yhteistyö hyvinvointialueen kanssa.

On vaarana, että hyvinvointialueiden välille syntyy eriarvoista toimintaa, jos valtion ohjaus ei ole tarpeeksi vahvaa. Tällä hetkellä keskustellaan mm. omaishoidon tuen palkkioista, joka on hyvä esimerkki siitä, miten eri alueilla toteutetaan maksuluokkia ja maksetaan palkkioita. On tärkeää, että kansalaisia kohdellaan yhdenvertaisesti myös koko Suomen näkökulmasta. Tiedetään, että palveluiden yhdenmukaisuus edistää asukkaiden hyvinvointia, kaventaa terveyseroja ja vähentää eriarvoisuutta. Tämä osaltaan lisää turvallisuuden tunnetta ja vahvistaa sisäistä turvallisuutta. Oikeudenmukaisella rahoituksella turvataan myös asukkaiden tasa-arvoisuus ja yhdenmukainen kohtelu.

Tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän tiedolla ja taidolla johtamista. Palvelut on järkevää ja kustannustehokasta suunnitella niin, että ihmiset ohjautuvat oikeaan palveluun oikeaan aikaan. Hoitopolut tulee olla toimivia eri palveluntuottajien välillä. Tietoa on pystyttävä tuottamaan entistä paremmin vaikuttavista lääkkeistä ja hoidoista. Tämä ei kuitenkaan onnistu ilman lainsäädännön ja IT-järjestelmien kehittämistä sekä kansallista ohjausta. Kustannukset kasvavat tällä hetkellä kovaa vauhtia ja osaavista työntekijöistä on kova pula. Sote- ja pelastustoimi ovat aloja, joissa tarvitaan edelleen paljon osaavaa työvoimaa. Etenkin terveydenhuolto on kasvuala, joka vaatii tuekseen koulutusta, tutkimusta ja innovaatioita. Lisäksi pitää pystyä mahdollistamaan aikaisempaa enemmän eri asteista osaamista. Isossa kuvassa tavoitteena tulee olla hyvinvoivat ja toimintakykyiset ihmiset, jolloin myös palveluiden tarve vähenee. Terveys ja talous kulkevatkin tässä kohtaa käsikädessä.

NAISTEN MAHDOLLISUUKSIA OSALLISTUA TURVALLISUUSTYÖHÖN TULISI LAAJENTAA

Lauantai 10.12.2022 - K.Suhonen

 

Suomalaisten naisten roolia kokonaisturvallisuudessa ja maanpuolustuksessa tulisi vahvistaa nykyistä enemmän. Suomessa naiset ovat aina olleet aktiivisia toimimaan miesten rinnalla monissa tehtävissä. Sodan aikana naisia oli suuri joukko mukana eri tehtävissä niin koti- kuin sotarintaman läheisyydessä. Ukrainan sodan syttyessä moni nainen kysyi, miten he voisivat osallistua vapaaehtoisena maanpuolustustehtäviin. Myös koronan aikana monet vapaaehtoiset naiset osoittivat aktiivisuutta tekemällä suojavarusteita, kun niistä oli huutava pula.

Suomalaisten maanpuolustustahtoa on tutkittu säännöllisesti. Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) ja Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta ovat mitanneet sitä tänäkin vuonna. Molemmissa mielipidetutkimuksissa todettiin maanpuolustustahdon olevan korkealla. Tällä hetkellä 83 prosenttia haluaa, että Suomea puolustetaan aseellisesti, jos kotimaahan hyökätään. Aseisiin tarttumisen sijasta on olemassa muitakin tehtäviä. Sotilaallisen puolustamisen lisäksi tarvitaan ihmisiä mm. erilaisiin auttamis- ja huoltotehtäviin, sekä evakuointiin ja väestönsuojeluun.

Naisten tämänhetkisestä aktiivisuudesta turvallisuustyössä kertoo se, että Maanpuolustuskoulutuksen järjestämiin turvallisuus- ja varautumiskoulutuksiin on ollut paljon tulijoita viimeisen vuoden aikana. Koulutusten tavoitteena on lisätä osallistujien valmiuksia toimia yhteiskunnan häiriötilanteissa. Halutessaan kouluttautumista voi myös jatkaa kouluttaja- ja johtamistehtäviin. Maanpuolustuskoulutuksen kurssit ovat hyviä ja tarpeellisia koulutuksia, joista tiedetään kuitenkin valtakunnallisesti vielä liian vähän. Koulutukset ovat avoimia kaikille suomalaisille naisille, eivätkä ne edellytä maanpuolustusjärjestön jäsenyyttä. Näitä koulutettuja naisia voitaisiin hyödyntää kunnan varautumis- ja väestönsuojelutehtävissä nykyistä paremmin. Järjestelmä ei ole kuitenkaan tältä osin vielä kovin hyvin kehittynyt.

Suomessa nuorilla naisilla on mahdollisuus hakeutua vapaaehtoiseen asepalvelukseen 18–29-vuotiaana, mikä on hyvä asia. Tietoa asepalveluksesta tulisi kuitenkin jakaa entistä enemmän nuorille jo peruskoulussa, ja mahdollistaa tulevaisuudessa koko ikäluokkaa velvoittavat kutsunnat. Yhteinen ja yleinen kutsuntapäivä antaisi mahdollisuuden kaikille nuorille saada nykyistä enemmän tietoa ja valmiuksia täyttää maanpuolustusvelvollisuus, niin halutessaan. Yleisellä kutsunnalla tavoitettaisiin samalla koko ikäluokka mahdollisia tukitoimia varten, jolla torjuttaisiin syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Nykyinen yleinen asevelvollisuus on osoittautunut toimivaksi malliksi, mutta sitä voidaan edelleen kehittää näiltä osin. Suomen puolustaminen on kaikkien suomalaisten asia ja siihen osallistumista tulisi tukea kaikin tavoin. Yhteiskunnan turvallisuus rakentuu meistä jokaisesta, joten jokaisen yksilön osaamisella on merkitystä.

Lisäksi siviilipalvelus tulisi avata myös vapaaehtoisille naisille. Siviilipalveluskoulutus voisi parhaimmillaan valmistaa nykyistä enemmän henkilöitä toimimaan varautumistehtävissä viranomaisten tukena. Tämä tekisi koulutuksesta entistä tavoitteellisempaa ja mahdollistaisi siviilikoulutuksen jälkeen arvokasta osaamista työelämään samalla tavoin kuin asepalvelus. Kriiseissä ja muissa poikkeusoloissa auttavia ja osaavia käsiä ei ole koskaan tarpeeksi. Toimintaympäristömme muuttuu koko ajan ja uusin uhkiin pitäisi osata varautua ennakkoon.

Piirin syyskokouksen kannanotto oikoradan rakentamisesta

Lauantai 8.10.2022 - K.Suhonen

KESKUSTAN PÄIJÄT-HÄMEEN PIIRI PUOLTAA SAVON OIKORADAN RAKENTAMISTA

Piirin syyskokouksen kannanotto 5.10.2022

Hyvä rataverkko ja sitä hyödyntävä junaliikenne on yksi Suomen talouden tulevaisuuden menestystekijä. Ympäristöystävällisen energiateollisuuden murroksen myötä sähköisen raideliikenteen merkitys ihmisten ja tavaroiden kuljettamisessa korostuu. Lahti on Itä-Suomeen suuntautuvan raideliikenteen tärkeä solmukohta ja Päijät-Hämeen läpi on mahdollista parantaa pääradalle suuntautuvia poikittaisyhteyksiä.

Hallituskaudella 2023 - 2027 ratkaistaan suunnitteilla olevien ratahankkeiden joukosta toteutettavia ja silloin Päijät-Hämeen äänen pitää kuulua. Savon oikoradan rakentaminen Lahdesta Heinolan ja Mäntyharjun kautta Mikkelin lyhentäisi yli tunnilla matkustusaikaa Kuopiosta pääkaupunkiseudulle. Tässä yhteydessä Lahti – Joensuu rata ja Savon rata Iisalmeen tarvitsevat merkittävän perusparannuksen matkustus- ja kuljetushyötyjen saavuttamiseksi. Lyhyempi matkustusaika on myös alueiden merkittävä kilpailuvaltti matkustajien näkökulmasta. Savon oikoradan rakentaminen tukisi Päijät-Hämeen puuteollisuutta, joka on merkittävä valtakunnallinen raideliikenteen käyttäjä.

Päijät-Hämeen etu on, että pääkaupunkiseudulla rakennetaan uusi lentorata Helsingistä Vantaan lentoasemalle. Lentorata kytkeytyy luontevasti Tampereelle suuntautuvaan päärataan ja Lahden rataan näin ohitetaan nykyisin ruuhkainen pääradan alku. Lentorata tuleekin nähdä investointina, joka kytkee pääkaupunkiseudun muuhun Suomeen. Nykyisen rataverkon kehittäminen kauttaaltaan kaksiraiteiseksi vähentää vikaantumista ja lisää liikkumisen turvallisuutta.

Savon oikoradan osalta viimeisin Lahden kaupungin, Heinolan kaupungin ja Päijät-Hämeen liiton selvitys osoittaa, että oikoradan rakentaminen on kustannustehokkain tapa liittää Savo ja Karjala muuhun Suomeen. Savon oikoradan rakentamisen ja nykyisten Savon ja Karjalan ratojen perusparannukset jäävät reilusti alle Kerava - Kouvola oikoradan kustannusten alle. Tämän päälle tulisivat vielä nykyisten ratojen perusparannukset täyden hyödyn saavuttamiseksi.

Keskusta Päijät-Hämeen piiri haluaa osaltaan tukea maakunnan yhteistä edunvalvontatyötä puoltamalla Savon oikoradan investoinnin eteenpäin viemistä.

 

Hoitajamitoituksen nosto - hyvä vai paha?

Maanantai 22.8.2022 - K.Suhonen

Julkisuudessa on jälleen keskusteltu puolueiden kesken hoitajamitoituksesta. Ensi keväänä on tavoitteena nostaa säädetyn lain mukaan hoitajamitoitus iäkkäiden palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshuollossa 0,7, kun sen nyt on 0,6. Mielipiteet uudistuksesta jakautuvat puolesta ja vastaan, mutta käytännössä hoitajista on nyt niin kova pula, ettei mitoituksen nostaminen ole käytännössä mahdollista.

Hoitajamitoituksella tarkoitetaan hoitohenkilöstön minimimitoitusta, montako hoitaja tulee olla kutakin asiakasta kohti iäkkäiden palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshuollossa. Tavoitteena on 7 hoitajaa 10 hoidettavaa kohden. Tällä hetkellä kaikki hoivayksiköt eivät pysty täyttämään edes 0,6 vaatimusta, jonka vuoksi ikäihmisten hoitopaikkoja on jouduttu sulkemaan. Nyt hoitajamitoituksen nostaminen lisäisi hoitopaikkojen sulkemista entisestään. Samaan aikaan koko maassa meillä on huutava pula ikäihmisten ja palvelua tarvitsevien hoitopaikoista. Tämä näkyy erityisesti päivystysten ruuhkautumisena myös monien terveyskeskusten suljettua ovensa. Tämän vuoksi jatkohoitoa odottavat kuormittavat päivystysten seurantapaikkoja ja erikoissairaanhoitoa vaikeuttaen nopeaa ja vaativaa hoitoa tarvitsevien avun saantia. Lain toteutuessa koko terveydenhuolto ja ikääntyneiden hoiva kärsisi.

Ikääntyneiden hoidossa tarvitaan monenlaisia osaajia; sairaanhoitajia, lähihoitajia, hoiva-avustajia, fysioterapeutteja ja muita erityisosaajia riippuen hoito- ja hoivan tavoitteista. Jos nyt korotetaan hoitajamitoitusta hoivassa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa, niin vaikeutetaan entisestään työvoimapulaa kotihoidossa ja sairaalapalveluissa. Nyt pitää ajatella kokonaisuutta, ei ainoastaan yhtä sektoria. Terveydenhoitoalan vetovoima on heikentynyt ja koulutukseen hakijoiden määrä ei riitä kattamaan tällä hetkellä alalla olevaa puutetta. Korona ja alan työolot ovat johtaneet siihen, että alalta on poistunut suuri joukko uupuneita ammattilaisia. Vaikka koulutuspaikkoja on lisätty, niin opintojen suorittaminen kestää aikansa. Lisäksi ei voida olla varmoja, että kaikki opiskelijat valmistuvat ja jäävät alalle. Kaiken tämän onnistumiseksi tarvitaan koko alaa kohentavia palkka- ja työoloja koskevia ratkaisuja sekä hyvää johtamista.

Ikääntyvien määrän kasvu on tulevaisuudessa niin suurta, että jatkossa meillä tarvitaan monentyyppistä osaamista vanhustenpalveluiden kotihoitoon, hoivaan ja kuntoutukseen. Myös digitalisaation tarjoamat innovaatiot ja omaishoidon tukeminen ovat keinoja helpottaa työvoimatilannetta, silti tarvitaan kuitenkin koulutettuja hoitajia nykyistä enemmän. Hoitajamitoituksen nostoa ei voida ratkaista edes hyödyntämällä ulkomaista rekrytointia hoiva-alalle, vaikka onkin jo nyt yksi keino hallita nykytilannetta. Hoiva-avustajien määrän lisääminen helpottaa hoivan työvoimapulaa, mutta tuo hoivatyöhön uuden matalapalkka-alan. On kuitenkin muistettava, että osa vanhuksista on hyvin monisairaita. Heidän hoitonsa vaatii erikoiskoulutettuja sairaanhoitajien osaamista hoivalaitoksiin ja joustavaa yhteistyötä eri alojen osaajien kanssa.

Suomen lain mukaan jokaisella asiakkaalla on oikeus laadukkaaseen ja hyvään hoitoon. Hoitajamitoituksella pyritään takamaan sen toteutuminen. Nykyinen hoitohenkilökunnan saatavuus ei kuitenkaan mahdollista mitoituksen nostamista. Tässä hetkessä on viisautta arvioida aiemmin tehtyjä päätöksiä.  

julkaistu ESS 22.8.2022

PELASTUSTOIMI ON TÄRKEÄ OSA UUDISTUSTA

Perjantai 21.1.2022 - K.Suhonen

PELASTUSTOIMI ON TÄRKEÄ OSA UUDISTUSTA

On äärimmäisen tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä pelastustoimessa on toimivat palveluprosessit. Tämä tarkoittaa asiakkaan näkökulmasta sitä, että auttamistehtävät hoituvat mutkattomasti ensimmäisestä kontaktista alkaen. Avunpyyntöön vastataan ja asiakas voi luottaa siihen, että tarpeet tulee hoidetuksi.

Aluehallintouudistuksessa tavoitteena on se, että yhden organisaation sisälle kootaan keskeiset toiminnot. Jatkossa maakunnassa on vain yksi hallinnollinen organisaatio, mikä mahdollistaa päällekkäisyyksien purkamisen ja samalla sujuvoittaa asioiden käsittelyä. Palvelut myös yhtenäistyvät kaikkien kuntien kesken. Selkeimmin muutos näkyy pelastustoimessa, joka siirtyy samaan organisaatioon sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa.  Jatkossa moniammatillinen yhteistyö vahvistuu entistä enemmän.

Pelastustoimi vastaa onnettomuuksien ehkäisystä, pelastustoiminnasta, väestönsuojelusta ja näihin tehtäviin liittyvistä varautumisista. Kyseessä on erittäin merkityksellinen kokonaisuus alueen väestön turvallisuuden kannalta. Etenkin pelastustoimen ennaltaehkäisevää roolia emme aina selvästi huomaa. Pelastustoimessa tehdään kuitenkin paljon neuvontaa ja annetaan koulutusta paloturvallisuuteen ja varautumiseen liittyen. Pelastustoimella on uusin tieto erilaisista uhkamalleista ja niihin varautumisesta. Usein näihin herätään vasta sitten, kun hätä on suurimmillaan.

Pelastustoimen toimintaresursseista on huolehdittava jatkossakin, jotta sen kaikki tärkeät tehtävät voidaan turvata ja myös maakunnan reunamilla olevat asukkaat voivat tuntea olonsa turvalliseksi. Se tarkoittaa riittävästi osaavaa henkilökuntaa, asianmukaisia tiloja ja kalustoa sekä kattavaa palveluverkkoa eri puolilla maakuntaa. Pelastustoimi on lähipalvelua. Kiireellisimmin tarvitsemme apua tulipalossa ja sairaskohtauksessa, jossa minuutit ovat tärkeitä. Siinä tilanteessa auttajien ja kaluston on oltava lähellä. Pelastustoimea täydentää ansiokkaasti sopimuspalokunnat, joiden elinvoimaisuudesta on tärkeä huolehtia koko maassa.

 

HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS

Lauantai 15.1.2022 - K.Suhonen

HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyys ja jaksaminen ovat nyt keskiössä. Erityisesti tilannetta vaikeuttaa korona, joka lisää potilas- ja asiakasmääriä sekä sairastuttaa ammattilaisia. Taustalla on kuitenkin pitkään jatkunut tilanne, jossa henkilöstöresursseista on säästetty. Monen hoitopaikan henkilöstömitoitus on säädetty niin tiukalle, ettei se kestä yllättäviä potilasmäärän lisäyksiä. Avohoidossa ja sosiaalitoimessa asiakkaita on yhtä työntekijää kohden enemmän kuin käytännössä pystytään hoitamaan.  Myös lähiesimiesten määrää on vähennetty, mikä ei voi olla näkymättä johtamisessa. Tämä kaikki on vaikuttanut henkilöstön jaksamiseen ja pysyvyyteen. Akuutti henkilöstöpula näkyy nyt laajasti eri hoitopaikoissa koko maassa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palkkaus on haastava kysymys, johon poliittisissa foorumeissa ei uskalleta ottaa kovin herkästi kantaa. Palkkauksella on kuitenkin suuri merkitys myös alan vetovoimaisuuteen ja alalla pysymiseen. Alan palkkataso on tällä hetkellä matala suhteessa koulutukseen sekä työssä vaadittavaan osaamiseen ja vastuuseen. Esimerkkinä suomalaisten sairaanhoitajien palkat ovat Pohjoismaihin verrattuna kaikkein alhaisimmat. Henkilöstön omaehtoinen täydennys- ja lisäkoulutus ei myöskään tuo järjestelmällisesti parannusta palkkaukseen. Tämä epäkohta tulisi korjata, sillä osaamisella on erittäin suuri merkitys palveluiden laatuun. Uutta tutkimustietoa saadaan koko ajan, joten ammattilaisten jatkuva kouluttautuminen on välttämätöntä. Palkkaus ei tunnu tällä hetkellä oikeudenmukaiselta alan toimijoiden keskuudessa. Asiaan on haettava valtakunnallista ratkaisua. Alueellisesti voidaan vaikuttaa palkkatasoon korottamalla peruspalkkaa ja maksamalla työn vaativuuteen liittyviä lisäkorvauksia.

Työn mielekkyyteen ja motivaatioon liittyy oleellisesti myös työolot. Nykyisten ammattilaisten työhyvinvointia voidaan tukea hyvällä johtamisella ja mahdollistamalla henkilöstön oman osaamisen kehittäminen.  Hyvällä johtamisella on todettu olevan suuri merkitys henkilöstön jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Henkilöstön lisäkoulutusta tulisi mahdollistaa niin organisaation sisäisellä kuin ulkoisellakin koulutuksella. Jos kuitenkin henkilöstöä ei ole riittävästi toteuttamaan perustyötä, niin koulutuksiinkin on vaikea päästä. Alan työntekijät haluavat hoitaa työnsä hyvin ja ovat siihen sitoutuneita. Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation tulee toimia niin, että ammattilaiset voivat keskittyä työhönsä ja tukipalvelut tukevat sen onnistumista. Johtaminen korostuu erityisesti kriisitilanteissa, mikä tulee esille nyt korona-aikana. Organisaatioiden hallintoa ei tule ensimmäiseksi keventää lähijohtoa vähentämällä, vaan enemminkin tarpeellisia uudistuksia tulee tehdä tarkastelemalla koko organisaation hallintorakennetta.

Alan tulevaisuus tulee turvata koulutuspaikkoja lisäämällä ja alalle hakeutuville tulee tehdä soveltuvuustestit. On luonnollista, että kaikki koulutuksen aloittaneet eivät nykyisin suorita tutkintoa loppuun asti, kun alalle ei vaadita enää soveltuvuustestiä, joka aiemmin oli pakollinen. Pääpaino tulee olla suomalaisessa koulutuksessa eikä kansainvälisessä rekrytoinnissa. Alalla vaaditaan hyvää suomen kielen taitoa, sillä se on välttämätön edellytys asiakas- ja potilasturvallisuudelle. Asiakkaalla on oikeus tulla ymmärretyksi omalla äidinkielellään. Mikäli kansainväliseen rekrytointiin päädytään, niin suomen kielen opetukseen tulee panostaa nykyistä enemmän. Kiinnittämällä huomiota alan palkkaukseen, johtamiseen ja työoloihin turvaamme alan vetovoimaisuuden. On kovin lyhytnäköistä turvautua kansainväliseen rekrytointiin pidemmällä aikavälillä.

Sosiaali- ja terveysministeriö on nimittänyt poikkihallinnollisen työryhmän miettimään sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyttä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Ensimmäisessä tiedotustilaisuudessa tuotiin esille seuraavia asioita: tilannekuvan muodostaminen, koulutusmäärien lisääminen ja koulutuspolkujen nopeuttaminen, henkilöstön mahdollisuudet jatkokoulutukseen ja uralla etenemiseen, hyvä johtaminen ja työturvallisuus sekä tehtävärakenteen tarkastelu. Kansainvälinen rekrytointi sekä digitalisaation ja teknologian hyödyntäminen mainittiin myös osana kokonaisuutta. Monia hyviä asioita, joissa toivottavasti päästään nopeasti eteenpäin.

Itselläni on pitkä kokemus terveydenhuoltoalalta, jossa henkilöstön pysyvyyteen ja riittävyyteen vaikuttavat kaikki yllä mainitut asiat. Henkilöstö on edelleen motivoitunutta, mutta jaksaminen on kovilla suuren työmäärän vuoksi.  Nykyiset haasteet ovat pahentuneet monien asioiden yhtälönä, johon vaikuttaa koko alueen palvelurakenne. Ennaltaehkäisyyn ja peruspalveluiden vahvistamiseen tulee kiinnittää myös entistä enemmän huomiota, jotta hoidon tarve ei kasvaisi enää nykyisestä. Tämä vaikuttaa suoraan kysynnän tarpeeseen ja sote-alalla tarvittavaan henkilöstön määrään, vaikka digitalisaatio ja teknologia toimivatkin suurena apuna. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne on laaja kokonaisuus, jossa toimialan tuntemus korostuu. Tulevilla aluevaltuutetuilla on monia tärkeitä asioita päätettävänä, joista henkilöstön riittävyyden turvaaminen on yksi kiireellisimmistä.

ALUEVAALIT JA PALVELUVERKKO

Sunnuntai 2.1.2022 - K.Suhonen

ALUEVAALIT JA PALVELUVERKKO

Palveluverkolla on iso merkitys palveluiden saavutettavuuden ja toimivuuden kannalta.  Hädän hetkellä palveluihin on päästävä nopeasti tai palvelun on tultava avun tarvitsijan luokse. Mitä kauempana palvelut ovat, sitä suurempi riski on pitkiin viiveisiin. Kattava palveluverkko luo myös edellytyksiä turvalliselle elämälle. Tämä tulee esille kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa sekä pelastustoimessa. Sairaskohtauksessa tai tulipalon sattuessa viiveisiin ei ole varaa.

Ihmisen terveyden arvioinnissa on paljon asioita, jotka havainnoidaan, selvitetään ja todetaan fyysisessä tapaamisessa, vaikka digitalisaatio onkin tullut isoksi avuksi.  Erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluita tulisi saada entistä helpommin matalan kynnyksen periaatteella, sillä heille avun hakeminen on usein erityisen vaikeaa vähäisten voimavarojen vuoksi. Kukaan sairastunut ihminen ei jaksa monivaiheista jonottamista. Usein sairaudet pahenevat, mikäli niitä ei hoideta ajoissa.

Asiakkaan näkökulmasta vältytään monilta turhilta käynneiltä ja jonottamiselta, mikäli jokaisessa kunnassa on saman katon alla toimiva lähipalvelupiste, jossa saa sekä sosiaali- että terveydenhuollon palvelut. Ihmisen tarpeet saadaan kerralla kartoitettua ja moniammatillinen työyhteisö pystyy tarjoamaan apua. On muistettava, että kaikki ihmiset eivät pysty käyttämään digitaalisia palveluita henkilökohtaisten rajoitteiden tai varallisuuden vuoksi. Tällä hetkellä moni joutuu ajamaan Kela-taksilla pitkiä matkoja hoitoon tai saadakseen palveluita. Terveydenhuollon kustannuksia säästetään juuri sillä, että asioihin puututaan ajoissa, mieluiten ennaltaehkäisevästi.

Lähipalvelut tarjoavat samalla työtä alueen ihmisille sekä pitävät vireänä myös haja-asutusalueita.  Ikääntyvien ihmisten määrä ja samalla huoli heidän selviämisestään arjessa kasvaa koko ajan. Uusia palvelumuotoja tulee kehittää alueella ikäihmisten hoitoon ja kuntoutukseen. Lähipalvelulla on tähän paremmat mahdollisuudet, sillä siellä tunnetaan paikalliset toimijat ja toimintaympäristö, jossa ihminen asuu. Palveluprosessi ja – ohjaus pitää toimia aluetasolta eteenpäin, mikäli tarvitaan erityisosaamista.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä (PHHYKY) on tehnyt merkittävää kehittämistyötä ja uudistukseen liittyvää valmistelua. Aluevaaleissa valittavat päättäjät ovatkin tärkeässä roolissa jatkaessaan tätä valmistelutyötä. Uudet luottamushenkilöt tulevat päättämään hyvinvointialueen strategiasta, joka ohjaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rahoitusta, palveluiden järjestämistä ja tuottamista Päijät-Hämeen alueella. 

AKUUTTI PULA HOITOHENKILÖKUNNASTA

Keskiviikko 18.8.2021 - Kaarina Suhonen

Viime aikoina on ollut aktiivista keskustelua hoitajapulasta (ESS 14.8.) alueellisessa ja valtakunnallisessa mediassa. Asiasta kysytty mielipiteitä myös alueellisilta päättäjiltä, joista moni ehdotti etulinjan hoitohenkilökunnalle koronalisää, mutta myös erityishuomiota rekrytointiin ja johtamiseen sekä koulutuspaikkojen lisäämiseen ja työnjakoon. Kaikki tärkeitä huomioita ja aiheellisia pohdittavaksi sekä toimeenpantavaksi. Tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan nopeasti monia toimenpiteitä niin työnantajien kuin kuntapäättäjien toimesta.

Päätökset sotepalveluiden painopisteistä ja inventoinneista tehdään toistaiseksi kunnissa. Hyvinvointikuntayhtymä on sitoutunut noudattamaan vuosittaista budjettia, mikä on sovittu jäsenkuntien kanssa. Tämä vaikuttaa siihen, minkä verran rahaa on käytettävissä organisaatiossa kaikkien toimintojen hoitamiseen. Yksi näistä on henkilöstömäärä ja palkkaus. Henkilöstö uupuu väistämättä, jos työtä tehdään pitkään ylikuormittuneena. Nyt ollaan ajauduttu siihen tilanteeseen, että pitkään jatkunut ylikuormitus aiheuttaa alalta pois siirtymistä henkilöiden väsyessä.

Etenkin erikoissairaanhoidossa on koronan aikana työskennelty paineen alla. Tilanne on kuormittanut monia eri ammattiryhmiä, mutta erityisesti hoitohenkilökuntaa. Kesällä potilaita on ollut vielä odotettua enemmän, mikä on näkynyt päivystyksen ruuhkautumisena ja ylipaikkatilanteena osastoilla. Hoitohenkilökunnan palkkaus on yksi merkittävä alalle houkutteleva asia, sillä se viestii alan arvostuksesta. Palkkaus tulee olla aina kannustava ja suhteutettu työn vaativuuteen.  Palkan lisäksi on tärkeää, että voi tehdä työnsä hyvin. Nyt tilanne on ollut ajoittain niin vaikea, että henkilökunta tekee pitkiä vuoroja sijaisten puutteessa ja alimitoitettuna. Korona on aiheuttanut kuormitusta muuallekin kuin ns. etulinjaan, sillä koronapotilaiden hoito on vaatinut erityisjärjestelyjä koko organisaatiossa.

Viime vuosina Päijät-Hämeessä on vähennetty merkittävästi vuodeosastopaikkoja niin keskussairaalassa kuin alueen ympäristökunnissa olevissa hoito- ja hoivapaikoissa. Painopistettä on lisätty avohoitoon, jonne on siirtynyt entistä huonokuntoisempia ikäihmisiä.  Suuntaus on varmasti oikea ja perusteltu, mutta etenkin kotihoito on edelleen alimitoitettu. Henkilöstöresurssit ja -rakenne eivät ole hyvästä tahdosta huolimatta tasapainossa hoidettavien tarpeisiin.  Tähän keskusteluun tarvitaankin myös päättäjiä mukaan.

Suomessa hoitohenkilöstö tuntee vastuunsa ja haluaa tehdä työnsä hyvin. On tärkeää, että erityisesti hoitohenkilökunnan riittämättömyyteen haetaan nyt ratkaisua mahdollisimman monella eri rintamalla. Palkkaus on yksi oleellinen osa ja on hienoa, että se on saanut kannatusta. Terveydenhuollossa hyvä hoito tehdään osaavien ihmisten avulla. Tulevaisuudessa ei voi olla ratkaisuna ulkomaisen työvoiman rekrytointi ja vuokratyövoiman käyttö. Kokonaisuus vaatii nyt akuutteja toimia niin terveydenhuollon henkilöstöjohtamisessa kuin yhteiskunnan päättäjien toimesta. Laadukas ja toimiva terveydenhoito on yksi tärkeä kulmakivi myös arjen turvallisuuden tunteessa.

 

Toimivat terveydenhuollon palvelut

Keskiviikko 9.6.2021 - Kaarina Suhonen

Meistä jokainen haluaa huolehtia omasta terveydestä ja kunnostaan mahdollisimman hyvin. On kuitenkin tilanteita, joissa tarvitsemme ammattilaisten tukea ja apua. Toimiva terveydenhuolto on silloin äärimmäisen tärkeä. Hoitotakuu edellyttää, että terveyskeskukseen on saatava puhelinyhteys arkisin välittömästi tai sinne on voitava päästä käymään. Hoitoon terveyskeskuksessa on päästävä kolmessa kuukaudessa ja suun terveydenhoidossa tämä voidaan ylittää kolmella kuukaudella.

Päijät-Hämeessä Hyvinvointikuntayhtymä tuottaa palvelut kunnille. Kuntien päättäjät ohjaavat resursseja, joilla palveluita tuotetaan kuntalaisille. Hoitotakuun toteutuminen edellyttää toimivia palveluita ja osaavaa henkilökuntaa.

 

Perusterveydenhuolto

Korona-aikana toimintoja on uudelleenorganisoitu, mikä on aiheuttanut hoitojonojen kasvua. Ihmisten sairastavuus ja hoidon tarve ei ole mihinkään hävinnyt. Korona -ajalta on olemassa patoutunutta hoidon tarvetta ja erityisesti mielenterveyspuolen ongelmat ovat entisestään lisääntyneet, sillä korona on vähentänyt sosiaalisia kontakteja. Myös monet ikäihmiset ja monisairaat ovat jättäneet saapumatta kontrolleihin koronan pelossa.

Laadukasta terveydenhuoltoa ei ole ilman osaavia ammattilaisia, jotka ovat joutuneet koville viimeisen vuoden aikana. Nyt on huolehdittava siitä, että ammattilaiset jaksavat työssään. Yksi tärkeä osa jaksamista on se, että henkilöresursseista ja hyvästä johtamisesta on huolehdittu. Perusterveydenhuolto on se, jonka pitäisi pystyä auttamaan jo ennen kuin on kyse henkeä uhkaavasta pahenemisvaiheesta. Sen vuoksi perusterveydenhuollon resursseista on erityisesti huolehdittava.

Palveluita tulee myös kehittää niin, että eri kohderyhmille suunnataan yksilöllisiä palveluita. Teknologia on monessa kohtaa isona apuna, mutta se ei toimi kaikille. Etenkin ikäihmisille ja monisairaille tulisi turvata omat palvelulinjat ja mahdollisuudet henkilökohtaiseen palveluun. Turvattomuus ja hätä kasvaa, jos ihminen ei tavoita ketään avukseen hädän hetkellä.

Erikoissairaanhoito

Selkeä työnjako ja sujuvat hoitoprosessitn terveyskeskuksen ja erikoissairaanhoidon välillä ovat keskiössä. Potilaiden pitää pystyä luottamaan, että heidän hoitonsa etenee ja leikkaukseen pääsee kohtuullisessa ajassa. Mikäli perusterveydenhuolto ei toimi, niin sairaudet pahenevat ja potilaat ohjautuvat päivystykseen. Vuodepaikkoja on karsittu viime vuosina voimakkaasti, mutta avopalveluita ja kuntoutusta ei ole kehitetty samassa tahdissa. Väestön vanheneminen ja laitospaikkojen vähentäminen on johtanut osastohoidon korkeaan kuormitukseen. Sen vuoksi on tärkeä huolehtia kokonaisuudesta. Yksi tärkeä osa sujuvaa hoitoketjua on myös toimiva ensihoito sekä kuntoutus. Lisäksi mielenterveys- ja päihdepalveluiden lisääntynyt tarve on oire ihmisten tämänhetkisestä tilanteesta, jossa taustalla on työttömyys ja yksinäisyys. Aikuisten pahoinvointi säteilee myös suoraan lapsiin ja aiheuttaa lisääntyvää lastensuojelun tarvetta.

Tällä hetkellä Päijät-Hämeen keskussairaalan kiinteistöä korjataan ja uudistetaan, jotta tilojen terveellisyys ja toiminnot pystytään toteuttamaan nykyaikaisella tavalla. Tämä investoinnin toteuttaminen suunnitelmien mukaan on hyvä päätös alueen päättäjiltä. Erikoissairaanhoidon kustannuksia tulee seurata, mutta kulukuri ei saa vaikuttaa hoidon tasoon.

Monituottajamalli ja kolmas sektori

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on kuntien omistama organisaatio, joka tuottaa suurimman osan alueen perus- ja erikoissairaanhoidon palveluista. Yhtymä voi kuitenkin ostaa osan palveluista yksityisiltä ja kolmannelta sektorilta. Tämä on alueen elinvoimaisuuden ja palveluiden kehittämisen kannalta tärkeä huomiointi. Monituottajamalli auttaa myös hyvinvointikuntayhtymää kehittämään omia palveluitaan ja tuottamaan joustavasti palveluita. 

Yhteenveto

Kuntapäättäjiltä edellytetään entistä enemmän tietoa sosiaali – ja terveyspalveluiden kokonaisuudesta, jotta selkeä ymmärrys muodostuu toimialan haasteista. On tärkeää, että päätöksentekijöiksi valitaan myös sote-alan edustajia, joilla on näkemys nykyisestä tilanteesta. Usein yksittäisen ongelma taustalla on monia yksittäisiä asioita, kun niitä ruvetaan ratkaisemaan. Pelkkä raha ei aina ratkaise asioita. Hyvinvointikuntayhtymässä tarvitaan sisäistä kehittämistyötä, mutta myös kumppanuutta eri palveluntuottajien kanssa ja yhteistä näkemystä kuntien kanssa organisaation tavoitteista.

 

Lahti ympäristökaupunkina myös vuonna 2022

Sunnuntai 30.5.2021 - Kaarina Suhonen

Ympäristön vaaliminen ja siitä huolehtiminen pitäisi olla kaikille osa arkea. Itselleni ympäristöystävällisyys merkitsee kotimaista ruokaa, ilmastoystävällisiä energiaratkaisuja, jätteiden vähentämistä ja lähivirkistysalueiden arvostusta. Kaupunki voi vaikuttaa monella tapaa kaupunkilaisten käyttäytymiseen ja omaan hiilijalanjälkeen. Kaupungin toimintaa ohjataan niin viranomaisten kuin valtuuston päätöksin. Ympäristöystävällinen kaupunki muodostuu asukkaiden, yritysten, oppilaitosten ja kolmannen sektorin yhteistyönä.

Lahti on laatinut listan toimenpiteistä, joilla se pyrkii kohti hiilineutraaliutta. On olemassa ilmasto- ja ympäristötoimenpiteiden seurantapalvelu, joka auttaa meitä jokaista ymmärtämään, kuinka moni asia vaikuttaa ympäristöystävällisyyteen http://www.lahdenymparistovahti.fi/

Kotimainen ruoka

Lähiruokaa ja kotimaisia raaka-aineita tulisi suosia entistä enemmän päiväkodeissa ja kouluissa. Liian usein ainoaksi kriteeriksi määritellään aterian hinta. Lahden tulee huolehtia myös laadukkaasta vedestä ja elinvoimaisesta ympärillä olevasta maaseudusta, joka osaltaan tukee kaupungin tärkeää virvoke- ja leipomoalaa. Pohjavesialueet ovat helposti vaarassa saastua, mikäli, niitä ei huomioida kaavoituksessa.

Jätteiden kierrätys

Lahden kierrätysaste on 46 prosenttia ja 52 prosenttia asumisen jätteistä hyödynnetään energiana (tiedot vuodelta 2020). On kuitenkin tärkeää, että lukuja saadaan nostettua koko ajan ylöspäin, jotta kaatopaikkajätteen määrä vähenee entisestään. Kaupunkiympäristössä on mahdollistettava helppo tapa lajitella jätteensä. Nyt edelleen näkee puistoissa ja tapahtumissa liian pieniä roskiksia ja vain kaatopaikkajätteelle tarkoitettuja astioita. Ruokahävikkiä on pyrittävä vähentämään ja poistoon menevä biojäte on edelleen hyödynnettävä. Salpakierto (entinen Päijät-Hämeen jätehuolto) tekee erinomaista kehittämistyötä valmistamalla biojätteestä kaasua. Kaasun käyttöä tulisikin edistää vielä rohkeammin esimerkiksi joukkoliikenteessä.

Lähivirkistysalueet

Myös erilaiset viherkäytävät ja lähiluonto ylläpitävät arvokasta luontosuhdetta ja lisäävät ihmisten arvostusta luontoa kohtaan.  Lisäksi oma merkityksensä on palstaviljelmillä, joita on tarjolla eri puolella kaupunkia. Puhdas Vesijärvi -projektin onnistuminen vaatii edelleen huomioita ja varoja. Kaupungin hulevedet tulee ohjata niin, että ne eivät kuormita vesistöjä.

Ympäristöasioiden edistäminen

Ympäristöstä huolehtiminen lähtee meistä jokaisesta asukkaasta ja ihmisten käyttäytymiseen voidaan vaikuttaa tiedolla. Ympäristökasvatuksen tulee olla osa päiväkotien ja koulujen toimintaa. Kaupunki voi osaltaan edistää myös yritysten ympäristövastuuta tarjoamalla suunnitteluapua ja neuvoa ympäristöystävällisistä energiamuodoista. Ympäristötoimella tulee olla riittävät resurssit ohjata ja neuvoa sekä tarvittaessa myös puuttua tehokkaasti ympäristörikoksiin.

Ympäristöasiat ovat tulevaisuutta

Alueella olevaa ympäristöosaamista tulee osata markkinoida vetovoimatekijänä. Ympäristöosaaminen on myös tulevaisuutta, joten alan koulutusta ja alueellisia projekteja on tehtävä tunnetuksi valtakunnallisesti. Tämä vaatii kaupungin johdolta ja päätöksentekijöiltä edunvalvontaa ja aktiivisuutta. Joidenkin mielestä ympäristöasiat ovat turhaa. Minusta ne ovat satsausta tulevaisuuteen.

Kaupunkilaisten turvallisuus

Lauantai 22.5.2021 - Kaarina Suhonen

Turvallisuus on hankala määritellä, sillä jokainen ihminen kokee sen hieman eri tavalla. Myös jokainen ihminen näkee omaan elämään vaikuttavat uhat ja vaarat eri tavalla. Arjen kaikkia uhkia emme edes itse tiedosta tai tunnista, mutta silti ne vaikuttavat elämäämme. Uskon, että turvallisuuden tunteeseen vaikuttaa eniten ihmisen oma ympäristö ja kyky selviytyä arjesta. Turvallisuus voidaan lyhyesti määritellä vaarojen ja uhkien poissaolona sekä psykologisena kokemuksena niiden poissalosta. Turvallisuus on myös hyvää oloa.

Digitaaliset palvelut ja kyberturvallisuus

Maailma digitalisoituu entistä enemmän, mikä herättää meissä pelkoa omasta osaamisesta ja kyberturvallisuudesta. Lisäksi erilaiset informaatiovaikuttamisen keinot lisääntyvät eikä kaikki luettu tieto ole enää aina luotettavaa. Palveluiden digitalisoituessa entistä enemmän on huolehdittava siitä, että kaikki osaavat niitä käyttää ja suojautua mahdollisilta kybervaaroilta.  Digitaalisia palveluita tulee kehittää eri kohderyhmien tarpeet huomioiden. Kaupungin tulisi kehittää palveluita yhdessä käyttäjien kanssa ja järjestää digitalisten palveluiden käytön opastusta sekä neuvontaa kaupunkilaisille nykyistä enemmän. Opetusta voisi olla eri kohderyhmille mm. kirjastoissa ja asukastuvilla. Pieniä asioita, mutta erittäin merkityksellisiä turvallisuuden ja eriarvoistumisen ehkäisyssä.

Turvallinen liikkuminen

Kaupungissa yksi osa turvallisuutta on myös se, että voimme liikkua ja elää turvallisesti. Kaupungin kadut ja kevyen liikenteen väylät tulee olla rakennettu niin, että onnettomuuksien määrä on minimoitu. Ne tulisi olla rakennettu siten, että ajoneuvoliikenne on erillään kevyestä liikenteestä. Lisäksi turvallinen liikkuminen tarkoittaa esteettömyyttä, puhtautta ja hyvin valaistuja reittejä. Joukko- ja kevyenliikenteen käyttöä tulee lisätä entisestään, vaikka autoillakin tulee edelleen päästä keskustaan. Kaupungin keskustan vetovoimaisuutta ja turvallisuutta voidaan lisätä niin, että se on viihtyisä ja mahdollistaa kaiken ikäisten liikkumisen. Kaupungin keskustassa tai puistoissa ei tulisi olla häiriökäyttäytymistä tai vaarallisia jätteitä. Puistoissa tuleekin kiinnittää huomiota siistimiseen ja roskien lajitteluun.

Peruspalveluista on huolehdittu

Yksilön kannalta turvallisuus on kykyä selviytyä arjesta. Se tarkoittaa kaupunkilaisten luottamusta siihen, että keskeiset peruspalvelut toimivat ja myös heikoimmista on huolehdittu. Yhtenä toimeenpiteenä tulisi olla, että kaupunki on resurssoinut mm. päihde- ja mielenterveyspalveluiden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Erityisenä painopisteenä tulee olla lapset ja nuoret, jolloin kouluissa on ammattilaisia nuorten tukena ja lastensuojelussa tekijöitä. Tiedämme yleisellä tasolla, että lisääntynyt päihteiden käyttö kasvattaa myös rikollisuutta ja turvattomuutta. Tiukassa taloustilanteessa on vaarana, että keskitymme liikaa tähän hetkeen ja investoinnit tulevaisuuteen unohtuvat. Tulevia kaupungin luottamushenkilöitä odottavat monet haasteet, kuten kaupungin velkaantuminen, lastensuojelun lisääntynyt tarve ja vanhusten hoivan kasvu. Näiden kaikkien tärkeiden asioiden taustalla tulee olla turvallisuutta edistävä toimintakulttuuri.

Riittävät resurssit kaupungin organisaatiossa

Harvoin ajattelemme, että myös kaupungin johdossa tehdään merkittäviä asioita turvallisuuden parantamiseksi. Jokaisessa kaupungissa tehdään monenlaisia turvallisuus- ja pelastussuunnitelmia kaupunkilaisten selviämiseksi erilaisista häiriö- ja poikkeustilanteista. Se tarkoittaa kuitenkin kaupungintasolla sitä, että kaupunki on kohdentanut henkilöstöresursseja ja huolehtinut osaamisesta myös turvallisuusasioissa. Turvallisuus ei synny itsestään vaan sen eteen pitää tehdä jatkuvasti töitä. Se on suunnitelmia ja varautumista kaupungin kaikilla vastuualueilla sekä johdossa, unohtamatta kolmatta sektoria. Turvallisuus tehdään yhteistyöllä, jossa huomioidaan myös kaupunkilaiset.

Liikunnallinen Lahti

Keskiviikko 19.5.2021 - Kaarina Suhonen

Liikunta- ja kulttuuripalvelut asetetaan usein säästökohteeksi, kun tarkastellaan kunnan talousarviota seuraavalle vuodelle. Siinä kohtaa usein unohdetaan, että niillä on myös suuri merkitys hyvinvointiin, toimintakykyyn ja työllistämiseen. Vireä kaupunkin syntyy sen elinvoimaisista asukkaista.

Tällä hetkellä on kannettava suuri huoli ihmisten liikkumattomuudesta, kun työ on entistä enemmän tietokoneella istumista. Elintavoilla on todettu olevan suuri merkitys ihmisen hyvinvointiin.  Myös lasten ja nuorten kohdalla liikunnan tulisi kuulua osaksi arkea, jotta siitä muodostuu elintapa. Jos haluamme kutsua ihmisiä liikkumaan, niin liikuntapaikat tulee olla saavutettavissa ja  houkuttelevia sekä hintatasoltaan kohtuullisia. Lahti on rakentanut upeasti lähiliikuntapaikkoja ja huolehtii liikuntareiteistä, mutta se ei ihan riitä. Myös lasten ja nuorten harrastustilojen vuokria on alennettava niin, että harrastusmaksut pysyvät alhaisina. Lisäksi koulujen liikuntatiloja pitäisi pystyä hyödyntämään nykyistä enemmän lähiliikuntapaikkoina alueen asukkaille.

Joskus myös kuntoliikunta ja kilpaurheilu asetetaan vastakkain. Mielestäni näitä ei voi laittaa vastakkain. Kilpaurheilu tuo tapahtumia Lahteen ja sitä kautta vilkastuttaa Lahden kaupunkia monin tavoin. Meillä on olemassa loistavat puitteet moniin tapahtumiin, jotka eivät saa rajoittua vain talviurheiluun. Urheilukeskus on otettava aktiivisesti ympärivuotiseen käyttöön, sillä sinne on investoitu viime vuosina loistavat puitteet. Tämä vaatii aktiivista alueen markkinointia ja yhteistyötä myös alueen muiden kuntien kanssa. 

Uskon, että näillä asioilla on myös suuri merkitys alueen vetovoimaisuuteen niin asukkaiden kuin yritystenkin suuntaan.

Valtuustokauden päätös

Sunnuntai 28.5.2017 - K.Suhonen

Valtuustokauden päätös ja arviointia menneestä

Viimeinen valtuuston kokous on pidetty ja uudet valtuutetut ovat aloittaneet työnsä perehtymällä kaupungin asioihin. Omalta osaltani päätin olla asettumatta ehdolle kunnallisvaaleihin uuden työn ja opintojen haasteellisen yhdistelmän vuoksi. Minusta on tärkeää tehdä työtä aina täydellä sydämellä, joten tähän yhdistelmään ei aikataulullisesti enää luottamustoimet mahtuneet. Vaikutttaminen jatkuu silti edelleen ja olen mukana kunnallisjärjestön toiminnassa, vaikka en varsinaisesti valtuutettuna. Erityisen tärkeänä pidin sitä, että oma ryhmä valtuutti minut vielä yhdeksi neuvottelijaksi omassa ryhmässä.

Valtuutetun tehtävä on mielestäni merkittävässä roolissa, sillä Lahden kokoisen kaupungin asiakokonaisuudet ovat suuria ja luottamushenkilöiden päätöksillä on kauaskantoiset vaikutukset. Itse en olisi pystynyt siihen, että "käyn" vaan valtuuston kokouksessa perehtymättä asioihin etukäteen. Joskus olen harmitellut taakse jääneen valtuustokauden aikana, että jotkut ihmiset saa paljon julkisuutta, vaikka eivät ole perehtyneet kunnolla käsiteltäviin asioihin.  Politiikassa pitää myös tehdä yhteistyötä, ei pelkästään tavoitella omaa mediarvoa. Tulisi muistaa, että kaupungin palveluita ja infrastruktuuria tehdään kaikille kaupunkilaisille ja on osattava arvioida, mitkä ovat asukkaiden tarpeet. Vaikka asioihin perehtyminen vaatii entistä enemmän aikaa, niin kummaksun myös hieman aktiivista luottamushenkilöiden palkkioiden nostoa tällä hetkellä. Mielestäni sana luottamushenkilö kuvaa sitä, että viranhaltijat  valmistelevat asioita poliittisen tahdon mukaisesti ja poliitikot näyttävät suuntaa. Nyt vaikuttaa siltä,että politiikkoja halutaan kompetenssia katsomatta myös operatiiviseen johtamiseen. Mielestäni tämä suuntaus ei ole ihan oikea, vaikka poliitista ohjausta pitääkin vahvistaa. Minulle herää kysymys, että voidaanko kohta enää puhua luottamushenkilöistä sanan varsinaisessa merkityksessä?

Viime kaudesta jää eniten mieleen kosteusvaurioista kärsivät koulut, mutta aikaan saatiin jotakin hyvääkin. Valtuustoryhmien välisellä sopimuksella saavutimme yhdessä kävelypainotteisen keskustan ja matkakeskuksen. Molempien osalta täytyy todeta, että toteutus ei ehkä ihan mennyt parhaalla mahdollisella tavalla, mutta molemmat tärkeitä asioita tulevaisuuden kannalta. Lisäksi Lahti on hyvällä tavalla edennyt ilmastotavoitteissa ja uusiutuvan energian käyttöön otossa. Toivoisin vielä, että saisimme joukkoliikenteeseen kaasubussit ja Keskustan eläväksi. Lisäksi meidän tulisi lisätä urheilukeskuksen käyttöä laajemmin eri kilpailutoiminnoistsa.

Jätän luottamustehtävät hieman haikealla mielellä, sillä 16 vuoden ajan olen saanut olla mukana kuntapolitiikassa. Omalta osaltani yhteistyö on aina sujunut eri valtuustoryhmien välillä erinomaisesti. On muodostunut laaja verkosto sekä paikallis- että valtakunnantasolle asti. Olen oppinut paljon julkishallinnosta ja päätöksenteon kiemuroista. Seuraan edelleen aktiivisesti sekä valtakunnan että paikallistason politiikkaa, enkä poissulje kokonaan olevani joskus uudelleen mukana vaaleissa. Nyt kuitenkin etusijalle menee perhe, työ ja opinot.