Hoitajamitoituksen nosto - hyvä vai paha?

Maanantai 22.8.2022 - K.Suhonen

Julkisuudessa on jälleen keskusteltu puolueiden kesken hoitajamitoituksesta. Ensi keväänä on tavoitteena nostaa säädetyn lain mukaan hoitajamitoitus iäkkäiden palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshuollossa 0,7, kun sen nyt on 0,6. Mielipiteet uudistuksesta jakautuvat puolesta ja vastaan, mutta käytännössä hoitajista on nyt niin kova pula, ettei mitoituksen nostaminen ole käytännössä mahdollista.

Hoitajamitoituksella tarkoitetaan hoitohenkilöstön minimimitoitusta, montako hoitaja tulee olla kutakin asiakasta kohti iäkkäiden palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshuollossa. Tavoitteena on 7 hoitajaa 10 hoidettavaa kohden. Tällä hetkellä kaikki hoivayksiköt eivät pysty täyttämään edes 0,6 vaatimusta, jonka vuoksi ikäihmisten hoitopaikkoja on jouduttu sulkemaan. Nyt hoitajamitoituksen nostaminen lisäisi hoitopaikkojen sulkemista entisestään. Samaan aikaan koko maassa meillä on huutava pula ikäihmisten ja palvelua tarvitsevien hoitopaikoista. Tämä näkyy erityisesti päivystysten ruuhkautumisena myös monien terveyskeskusten suljettua ovensa. Tämän vuoksi jatkohoitoa odottavat kuormittavat päivystysten seurantapaikkoja ja erikoissairaanhoitoa vaikeuttaen nopeaa ja vaativaa hoitoa tarvitsevien avun saantia. Lain toteutuessa koko terveydenhuolto ja ikääntyneiden hoiva kärsisi.

Ikääntyneiden hoidossa tarvitaan monenlaisia osaajia; sairaanhoitajia, lähihoitajia, hoiva-avustajia, fysioterapeutteja ja muita erityisosaajia riippuen hoito- ja hoivan tavoitteista. Jos nyt korotetaan hoitajamitoitusta hoivassa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa, niin vaikeutetaan entisestään työvoimapulaa kotihoidossa ja sairaalapalveluissa. Nyt pitää ajatella kokonaisuutta, ei ainoastaan yhtä sektoria. Terveydenhoitoalan vetovoima on heikentynyt ja koulutukseen hakijoiden määrä ei riitä kattamaan tällä hetkellä alalla olevaa puutetta. Korona ja alan työolot ovat johtaneet siihen, että alalta on poistunut suuri joukko uupuneita ammattilaisia. Vaikka koulutuspaikkoja on lisätty, niin opintojen suorittaminen kestää aikansa. Lisäksi ei voida olla varmoja, että kaikki opiskelijat valmistuvat ja jäävät alalle. Kaiken tämän onnistumiseksi tarvitaan koko alaa kohentavia palkka- ja työoloja koskevia ratkaisuja sekä hyvää johtamista.

Ikääntyvien määrän kasvu on tulevaisuudessa niin suurta, että jatkossa meillä tarvitaan monentyyppistä osaamista vanhustenpalveluiden kotihoitoon, hoivaan ja kuntoutukseen. Myös digitalisaation tarjoamat innovaatiot ja omaishoidon tukeminen ovat keinoja helpottaa työvoimatilannetta, silti tarvitaan kuitenkin koulutettuja hoitajia nykyistä enemmän. Hoitajamitoituksen nostoa ei voida ratkaista edes hyödyntämällä ulkomaista rekrytointia hoiva-alalle, vaikka onkin jo nyt yksi keino hallita nykytilannetta. Hoiva-avustajien määrän lisääminen helpottaa hoivan työvoimapulaa, mutta tuo hoivatyöhön uuden matalapalkka-alan. On kuitenkin muistettava, että osa vanhuksista on hyvin monisairaita. Heidän hoitonsa vaatii erikoiskoulutettuja sairaanhoitajien osaamista hoivalaitoksiin ja joustavaa yhteistyötä eri alojen osaajien kanssa.

Suomen lain mukaan jokaisella asiakkaalla on oikeus laadukkaaseen ja hyvään hoitoon. Hoitajamitoituksella pyritään takamaan sen toteutuminen. Nykyinen hoitohenkilökunnan saatavuus ei kuitenkaan mahdollista mitoituksen nostamista. Tässä hetkessä on viisautta arvioida aiemmin tehtyjä päätöksiä.  

julkaistu ESS 22.8.2022

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hoitajamitoitus, terveydenhuollon vetovoima

PELASTUSTOIMI ON TÄRKEÄ OSA UUDISTUSTA

Perjantai 21.1.2022 - K.Suhonen

PELASTUSTOIMI ON TÄRKEÄ OSA UUDISTUSTA

On äärimmäisen tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä pelastustoimessa on toimivat palveluprosessit. Tämä tarkoittaa asiakkaan näkökulmasta sitä, että auttamistehtävät hoituvat mutkattomasti ensimmäisestä kontaktista alkaen. Avunpyyntöön vastataan ja asiakas voi luottaa siihen, että tarpeet tulee hoidetuksi.

paloauto_LI.jpgAluehallintouudistuksessa tavoitteena on se, että yhden organisaation sisälle kootaan keskeiset toiminnot. Jatkossa maakunnassa on vain yksi hallinnollinen organisaatio, mikä mahdollistaa päällekkäisyyksien purkamisen ja samalla sujuvoittaa asioiden käsittelyä. Palvelut myös yhtenäistyvät kaikkien kuntien kesken. Selkeimmin muutos näkyy pelastustoimessa, joka siirtyy samaan organisaatioon sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa.  Jatkossa moniammatillinen yhteistyö vahvistuu entistä enemmän.

Pelastustoimi vastaa onnettomuuksien ehkäisystä, pelastustoiminnasta, väestönsuojelusta ja näihin tehtäviin liittyvistä varautumisista. Kyseessä on erittäin merkityksellinen kokonaisuus alueen väestön turvallisuuden kannalta. Etenkin pelastustoimen ennaltaehkäisevää roolia emme aina selvästi huomaa. Pelastustoimessa tehdään kuitenkin paljon neuvontaa ja annetaan koulutusta paloturvallisuuteen ja varautumiseen liittyen. Pelastustoimella on uusin tieto erilaisista uhkamalleista ja niihin varautumisesta. Usein näihin herätään vasta sitten, kun hätä on suurimmillaan.

Pelastustoimen toimintaresursseista on huolehdittava jatkossakin, jotta sen kaikki tärkeät tehtävät voidaan turvata ja myös maakunnan reunamilla olevat asukkaat voivat tuntea olonsa turvalliseksi. Se tarkoittaa riittävästi osaavaa henkilökuntaa, asianmukaisia tiloja ja kalustoa sekä kattavaa palveluverkkoa eri puolilla maakuntaa. Pelastustoimi on lähipalvelua. Kiireellisimmin tarvitsemme apua tulipalossa ja sairaskohtauksessa, jossa minuutit ovat tärkeitä. Siinä tilanteessa auttajien ja kaluston on oltava lähellä. Pelastustoimea täydentää ansiokkaasti sopimuspalokunnat, joiden elinvoimaisuudesta on tärkeä huolehtia koko maassa.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pelastustoimi, aluevaalit, toimivat prosessit

HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS

Lauantai 15.1.2022 - K.Suhonen

HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyys ja jaksaminen ovat nyt keskiössä. Erityisesti tilannetta vaikeuttaa korona, joka lisää potilas- ja asiakasmääriä sekä sairastuttaa ammattilaisia. Taustalla on kuitenkin pitkään jatkunut tilanne, jossa henkilöstöresursseista on säästetty. Monen hoitopaikan henkilöstömitoitus on säädetty niin tiukalle, ettei se kestä yllättäviä potilasmäärän lisäyksiä. Avohoidossa ja sosiaalitoimessa asiakkaita on yhtä työntekijää kohden enemmän kuin käytännössä pystytään hoitamaan.  Myös lähiesimiesten määrää on vähennetty, mikä ei voi olla näkymättä johtamisessa. Tämä kaikki on vaikuttanut henkilöstön jaksamiseen ja pysyvyyteen. Akuutti henkilöstöpula näkyy nyt laajasti eri hoitopaikoissa koko maassa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palkkaus on haastava kysymys, johon poliittisissa foorumeissa ei uskalleta ottaa kovin herkästi kantaa. Palkkauksella on kuitenkin suuri merkitys myös alan vetovoimaisuuteen ja alalla pysymiseen. Alan palkkataso on tällä hetkellä matala suhteessa koulutukseen sekä työssä vaadittavaan osaamiseen ja vastuuseen. Esimerkkinä suomalaisten sairaanhoitajien palkat ovat Pohjoismaihin verrattuna kaikkein alhaisimmat. Henkilöstön omaehtoinen täydennys- ja lisäkoulutus ei myöskään tuo järjestelmällisesti parannusta palkkaukseen. Tämä epäkohta tulisi korjata, sillä osaamisella on erittäin suuri merkitys palveluiden laatuun. Uutta tutkimustietoa saadaan koko ajan, joten ammattilaisten jatkuva kouluttautuminen on välttämätöntä. Palkkaus ei tunnu tällä hetkellä oikeudenmukaiselta alan toimijoiden keskuudessa. Asiaan on haettava valtakunnallista ratkaisua. Alueellisesti voidaan vaikuttaa palkkatasoon korottamalla peruspalkkaa ja maksamalla työn vaativuuteen liittyviä lisäkorvauksia.

Työn mielekkyyteen ja motivaatioon liittyy oleellisesti myös työolot. Nykyisten ammattilaisten työhyvinvointia voidaan tukea hyvällä johtamisella ja mahdollistamalla henkilöstön oman osaamisen kehittäminen.  Hyvällä johtamisella on todettu olevan suuri merkitys henkilöstön jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Henkilöstön lisäkoulutusta tulisi mahdollistaa niin organisaation sisäisellä kuin ulkoisellakin koulutuksella. Jos kuitenkin henkilöstöä ei ole riittävästi toteuttamaan perustyötä, niin koulutuksiinkin on vaikea päästä. Alan työntekijät haluavat hoitaa työnsä hyvin ja ovat siihen sitoutuneita. Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation tulee toimia niin, että ammattilaiset voivat keskittyä työhönsä ja tukipalvelut tukevat sen onnistumista. Johtaminen korostuu erityisesti kriisitilanteissa, mikä tulee esille nyt korona-aikana. Organisaatioiden hallintoa ei tule ensimmäiseksi keventää lähijohtoa vähentämällä, vaan enemminkin tarpeellisia uudistuksia tulee tehdä tarkastelemalla koko organisaation hallintorakennetta.

Alan tulevaisuus tulee turvata koulutuspaikkoja lisäämällä ja alalle hakeutuville tulee tehdä soveltuvuustestit. On luonnollista, että kaikki koulutuksen aloittaneet eivät nykyisin suorita tutkintoa loppuun asti, kun alalle ei vaadita enää soveltuvuustestiä, joka aiemmin oli pakollinen. Pääpaino tulee olla suomalaisessa koulutuksessa eikä kansainvälisessä rekrytoinnissa. Alalla vaaditaan hyvää suomen kielen taitoa, sillä se on välttämätön edellytys asiakas- ja potilasturvallisuudelle. Asiakkaalla on oikeus tulla ymmärretyksi omalla äidinkielellään. Mikäli kansainväliseen rekrytointiin päädytään, niin suomen kielen opetukseen tulee panostaa nykyistä enemmän. Kiinnittämällä huomiota alan palkkaukseen, johtamiseen ja työoloihin turvaamme alan vetovoimaisuuden. On kovin lyhytnäköistä turvautua kansainväliseen rekrytointiin pidemmällä aikavälillä.

Sosiaali- ja terveysministeriö on nimittänyt poikkihallinnollisen työryhmän miettimään sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyttä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Ensimmäisessä tiedotustilaisuudessa tuotiin esille seuraavia asioita: tilannekuvan muodostaminen, koulutusmäärien lisääminen ja koulutuspolkujen nopeuttaminen, henkilöstön mahdollisuudet jatkokoulutukseen ja uralla etenemiseen, hyvä johtaminen ja työturvallisuus sekä tehtävärakenteen tarkastelu. Kansainvälinen rekrytointi sekä digitalisaation ja teknologian hyödyntäminen mainittiin myös osana kokonaisuutta. Monia hyviä asioita, joissa toivottavasti päästään nopeasti eteenpäin.

Itselläni on pitkä kokemus terveydenhuoltoalalta, jossa henkilöstön pysyvyyteen ja riittävyyteen vaikuttavat kaikki yllä mainitut asiat. Henkilöstö on edelleen motivoitunutta, mutta jaksaminen on kovilla suuren työmäärän vuoksi.  Nykyiset haasteet ovat pahentuneet monien asioiden yhtälönä, johon vaikuttaa koko alueen palvelurakenne. Ennaltaehkäisyyn ja peruspalveluiden vahvistamiseen tulee kiinnittää myös entistä enemmän huomiota, jotta hoidon tarve ei kasvaisi enää nykyisestä. Tämä vaikuttaa suoraan kysynnän tarpeeseen ja sote-alalla tarvittavaan henkilöstön määrään, vaikka digitalisaatio ja teknologia toimivatkin suurena apuna. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne on laaja kokonaisuus, jossa toimialan tuntemus korostuu. Tulevilla aluevaltuutetuilla on monia tärkeitä asioita päätettävänä, joista henkilöstön riittävyyden turvaaminen on yksi kiireellisimmistä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: henkilökunnan riittävyys, aluevaalit

ALUEVAALIT JA PALVELUVERKKO

Sunnuntai 2.1.2022 - K.Suhonen

ALUEVAALIT JA PALVELUVERKKO

Palveluverkolla on iso merkitys palveluiden saavutettavuuden ja toimivuuden kannalta.  Hädän hetkellä palveluihin on päästävä nopeasti tai palvelun on tultava avun tarvitsijan luokse. Mitä kauempana palvelut ovat, sitä suurempi riski on pitkiin viiveisiin. Kattava palveluverkko luo myös edellytyksiä turvalliselle elämälle. Tämä tulee esille kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa sekä pelastustoimessa. Sairaskohtauksessa tai tulipalon sattuessa viiveisiin ei ole varaa.

Ihmisen terveyden arvioinnissa on paljon asioita, jotka havainnoidaan, selvitetään ja todetaan fyysisessä tapaamisessa, vaikka digitalisaatio onkin tullut isoksi avuksi.  Erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluita tulisi saada entistä helpommin matalan kynnyksen periaatteella, sillä heille avun hakeminen on usein erityisen vaikeaa vähäisten voimavarojen vuoksi. Kukaan sairastunut ihminen ei jaksa monivaiheista jonottamista. Usein sairaudet pahenevat, mikäli niitä ei hoideta ajoissa.

Asiakkaan näkökulmasta vältytään monilta turhilta käynneiltä ja jonottamiselta, mikäli jokaisessa kunnassa on saman katon alla toimiva lähipalvelupiste, jossa saa sekä sosiaali- että terveydenhuollon palvelut. Ihmisen tarpeet saadaan kerralla kartoitettua ja moniammatillinen työyhteisö pystyy tarjoamaan apua. On muistettava, että kaikki ihmiset eivät pysty käyttämään digitaalisia palveluita henkilökohtaisten rajoitteiden tai varallisuuden vuoksi. Tällä hetkellä moni joutuu ajamaan Kela-taksilla pitkiä matkoja hoitoon tai saadakseen palveluita. Terveydenhuollon kustannuksia säästetään juuri sillä, että asioihin puututaan ajoissa, mieluiten ennaltaehkäisevästi.

Lähipalvelut tarjoavat samalla työtä alueen ihmisille sekä pitävät vireänä myös haja-asutusalueita.  Ikääntyvien ihmisten määrä ja samalla huoli heidän selviämisestään arjessa kasvaa koko ajan. Uusia palvelumuotoja tulee kehittää alueella ikäihmisten hoitoon ja kuntoutukseen. Lähipalvelulla on tähän paremmat mahdollisuudet, sillä siellä tunnetaan paikalliset toimijat ja toimintaympäristö, jossa ihminen asuu. Palveluprosessi ja – ohjaus pitää toimia aluetasolta eteenpäin, mikäli tarvitaan erityisosaamista.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä (PHHYKY) on tehnyt merkittävää kehittämistyötä ja uudistukseen liittyvää valmistelua. Aluevaaleissa valittavat päättäjät ovatkin tärkeässä roolissa jatkaessaan tätä valmistelutyötä. Uudet luottamushenkilöt tulevat päättämään hyvinvointialueen strategiasta, joka ohjaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rahoitusta, palveluiden järjestämistä ja tuottamista Päijät-Hämeen alueella. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: palveluverkko, aluevaalit,

AKUUTTI PULA HOITOHENKILÖKUNNASTA

Keskiviikko 18.8.2021 - Kaarina Suhonen

Viime aikoina on ollut aktiivista keskustelua hoitajapulasta (ESS 14.8.) alueellisessa ja valtakunnallisessa mediassa. Asiasta kysytty mielipiteitä myös alueellisilta päättäjiltä, joista moni ehdotti etulinjan hoitohenkilökunnalle koronalisää, mutta myös erityishuomiota rekrytointiin ja johtamiseen sekä koulutuspaikkojen lisäämiseen ja työnjakoon. Kaikki tärkeitä huomioita ja aiheellisia pohdittavaksi sekä toimeenpantavaksi. Tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan nopeasti monia toimenpiteitä niin työnantajien kuin kuntapäättäjien toimesta.

Päätökset sotepalveluiden painopisteistä ja inventoinneista tehdään toistaiseksi kunnissa. Hyvinvointikuntayhtymä on sitoutunut noudattamaan vuosittaista budjettia, mikä on sovittu jäsenkuntien kanssa. Tämä vaikuttaa siihen, minkä verran rahaa on käytettävissä organisaatiossa kaikkien toimintojen hoitamiseen. Yksi näistä on henkilöstömäärä ja palkkaus. Henkilöstö uupuu väistämättä, jos työtä tehdään pitkään ylikuormittuneena. Nyt ollaan ajauduttu siihen tilanteeseen, että pitkään jatkunut ylikuormitus aiheuttaa alalta pois siirtymistä henkilöiden väsyessä.

Etenkin erikoissairaanhoidossa on koronan aikana työskennelty paineen alla. Tilanne on kuormittanut monia eri ammattiryhmiä, mutta erityisesti hoitohenkilökuntaa. Kesällä potilaita on ollut vielä odotettua enemmän, mikä on näkynyt päivystyksen ruuhkautumisena ja ylipaikkatilanteena osastoilla. Hoitohenkilökunnan palkkaus on yksi merkittävä alalle houkutteleva asia, sillä se viestii alan arvostuksesta. Palkkaus tulee olla aina kannustava ja suhteutettu työn vaativuuteen.  Palkan lisäksi on tärkeää, että voi tehdä työnsä hyvin. Nyt tilanne on ollut ajoittain niin vaikea, että henkilökunta tekee pitkiä vuoroja sijaisten puutteessa ja alimitoitettuna. Korona on aiheuttanut kuormitusta muuallekin kuin ns. etulinjaan, sillä koronapotilaiden hoito on vaatinut erityisjärjestelyjä koko organisaatiossa.

Viime vuosina Päijät-Hämeessä on vähennetty merkittävästi vuodeosastopaikkoja niin keskussairaalassa kuin alueen ympäristökunnissa olevissa hoito- ja hoivapaikoissa. Painopistettä on lisätty avohoitoon, jonne on siirtynyt entistä huonokuntoisempia ikäihmisiä.  Suuntaus on varmasti oikea ja perusteltu, mutta etenkin kotihoito on edelleen alimitoitettu. Henkilöstöresurssit ja -rakenne eivät ole hyvästä tahdosta huolimatta tasapainossa hoidettavien tarpeisiin.  Tähän keskusteluun tarvitaankin myös päättäjiä mukaan.

Suomessa hoitohenkilöstö tuntee vastuunsa ja haluaa tehdä työnsä hyvin. On tärkeää, että erityisesti hoitohenkilökunnan riittämättömyyteen haetaan nyt ratkaisua mahdollisimman monella eri rintamalla. Palkkaus on yksi oleellinen osa ja on hienoa, että se on saanut kannatusta. Terveydenhuollossa hyvä hoito tehdään osaavien ihmisten avulla. Tulevaisuudessa ei voi olla ratkaisuna ulkomaisen työvoiman rekrytointi ja vuokratyövoiman käyttö. Kokonaisuus vaatii nyt akuutteja toimia niin terveydenhuollon henkilöstöjohtamisessa kuin yhteiskunnan päättäjien toimesta. Laadukas ja toimiva terveydenhoito on yksi tärkeä kulmakivi myös arjen turvallisuuden tunteessa.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hoitohenkilökunta, hoitajapula, koronalisä

Toimivat terveydenhuollon palvelut

Keskiviikko 9.6.2021 - Kaarina Suhonen

Meistä jokainen haluaa huolehtia omasta terveydestä ja kunnostaan mahdollisimman hyvin. On kuitenkin tilanteita, joissa tarvitsemme ammattilaisten tukea ja apua. Toimiva terveydenhuolto on silloin äärimmäisen tärkeä. Hoitotakuu edellyttää, että terveyskeskukseen on saatava puhelinyhteys arkisin välittömästi tai sinne on voitava päästä käymään. Hoitoon terveyskeskuksessa on päästävä kolmessa kuukaudessa ja suun terveydenhoidossa tämä voidaan ylittää kolmella kuukaudella.

Päijät-Hämeessä Hyvinvointikuntayhtymä tuottaa palvelut kunnille. Kuntien päättäjät ohjaavat resursseja, joilla palveluita tuotetaan kuntalaisille. Hoitotakuun toteutuminen edellyttää toimivia palveluita ja osaavaa henkilökuntaa.

 

Perusterveydenhuolto

Korona-aikana toimintoja on uudelleenorganisoitu, mikä on aiheuttanut hoitojonojen kasvua. Ihmisten sairastavuus ja hoidon tarve ei ole mihinkään hävinnyt. Korona -ajalta on olemassa patoutunutta hoidon tarvetta ja erityisesti mielenterveyspuolen ongelmat ovat entisestään lisääntyneet, sillä korona on vähentänyt sosiaalisia kontakteja. Myös monet ikäihmiset ja monisairaat ovat jättäneet saapumatta kontrolleihin koronan pelossa.

Laadukasta terveydenhuoltoa ei ole ilman osaavia ammattilaisia, jotka ovat joutuneet koville viimeisen vuoden aikana. Nyt on huolehdittava siitä, että ammattilaiset jaksavat työssään. Yksi tärkeä osa jaksamista on se, että henkilöresursseista ja hyvästä johtamisesta on huolehdittu. Perusterveydenhuolto on se, jonka pitäisi pystyä auttamaan jo ennen kuin on kyse henkeä uhkaavasta pahenemisvaiheesta. Sen vuoksi perusterveydenhuollon resursseista on erityisesti huolehdittava.

Palveluita tulee myös kehittää niin, että eri kohderyhmille suunnataan yksilöllisiä palveluita. Teknologia on monessa kohtaa isona apuna, mutta se ei toimi kaikille. Etenkin ikäihmisille ja monisairaille tulisi turvata omat palvelulinjat ja mahdollisuudet henkilökohtaiseen palveluun. Turvattomuus ja hätä kasvaa, jos ihminen ei tavoita ketään avukseen hädän hetkellä.

Erikoissairaanhoito

Selkeä työnjako ja sujuvat hoitoprosessitn terveyskeskuksen ja erikoissairaanhoidon välillä ovat keskiössä. Potilaiden pitää pystyä luottamaan, että heidän hoitonsa etenee ja leikkaukseen pääsee kohtuullisessa ajassa. Mikäli perusterveydenhuolto ei toimi, niin sairaudet pahenevat ja potilaat ohjautuvat päivystykseen. Vuodepaikkoja on karsittu viime vuosina voimakkaasti, mutta avopalveluita ja kuntoutusta ei ole kehitetty samassa tahdissa. Väestön vanheneminen ja laitospaikkojen vähentäminen on johtanut osastohoidon korkeaan kuormitukseen. Sen vuoksi on tärkeä huolehtia kokonaisuudesta. Yksi tärkeä osa sujuvaa hoitoketjua on myös toimiva ensihoito sekä kuntoutus. Lisäksi mielenterveys- ja päihdepalveluiden lisääntynyt tarve on oire ihmisten tämänhetkisestä tilanteesta, jossa taustalla on työttömyys ja yksinäisyys. Aikuisten pahoinvointi säteilee myös suoraan lapsiin ja aiheuttaa lisääntyvää lastensuojelun tarvetta.

Tällä hetkellä Päijät-Hämeen keskussairaalan kiinteistöä korjataan ja uudistetaan, jotta tilojen terveellisyys ja toiminnot pystytään toteuttamaan nykyaikaisella tavalla. Tämä investoinnin toteuttaminen suunnitelmien mukaan on hyvä päätös alueen päättäjiltä. Erikoissairaanhoidon kustannuksia tulee seurata, mutta kulukuri ei saa vaikuttaa hoidon tasoon.

Monituottajamalli ja kolmas sektori

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on kuntien omistama organisaatio, joka tuottaa suurimman osan alueen perus- ja erikoissairaanhoidon palveluista. Yhtymä voi kuitenkin ostaa osan palveluista yksityisiltä ja kolmannelta sektorilta. Tämä on alueen elinvoimaisuuden ja palveluiden kehittämisen kannalta tärkeä huomiointi. Monituottajamalli auttaa myös hyvinvointikuntayhtymää kehittämään omia palveluitaan ja tuottamaan joustavasti palveluita. 

Yhteenveto

Kuntapäättäjiltä edellytetään entistä enemmän tietoa sosiaali – ja terveyspalveluiden kokonaisuudesta, jotta selkeä ymmärrys muodostuu toimialan haasteista. On tärkeää, että päätöksentekijöiksi valitaan myös sote-alan edustajia, joilla on näkemys nykyisestä tilanteesta. Usein yksittäisen ongelma taustalla on monia yksittäisiä asioita, kun niitä ruvetaan ratkaisemaan. Pelkkä raha ei aina ratkaise asioita. Hyvinvointikuntayhtymässä tarvitaan sisäistä kehittämistyötä, mutta myös kumppanuutta eri palveluntuottajien kanssa ja yhteistä näkemystä kuntien kanssa organisaation tavoitteista.

 

1 kommentti . Avainsanat: terveys, terveyspalvelut

Lahti ympäristökaupunkina myös vuonna 2022

Sunnuntai 30.5.2021 - Kaarina Suhonen

Ympäristön vaaliminen ja siitä huolehtiminen pitäisi olla kaikille osa arkea. Itselleni ympäristöystävällisyys merkitsee kotimaista ruokaa, ilmastoystävällisiä energiaratkaisuja, jätteiden vähentämistä ja lähivirkistysalueiden arvostusta. Kaupunki voi vaikuttaa monella tapaa kaupunkilaisten käyttäytymiseen ja omaan hiilijalanjälkeen. Kaupungin toimintaa ohjataan niin viranomaisten kuin valtuuston päätöksin. Ympäristöystävällinen kaupunki muodostuu asukkaiden, yritysten, oppilaitosten ja kolmannen sektorin yhteistyönä.

Lahti on laatinut listan toimenpiteistä, joilla se pyrkii kohti hiilineutraaliutta. On olemassa ilmasto- ja ympäristötoimenpiteiden seurantapalvelu, joka auttaa meitä jokaista ymmärtämään, kuinka moni asia vaikuttaa ympäristöystävällisyyteen http://www.lahdenymparistovahti.fi/

Kotimainen ruoka

Lähiruokaa ja kotimaisia raaka-aineita tulisi suosia entistä enemmän päiväkodeissa ja kouluissa. Liian usein ainoaksi kriteeriksi määritellään aterian hinta. Lahden tulee huolehtia myös laadukkaasta vedestä ja elinvoimaisesta ympärillä olevasta maaseudusta, joka osaltaan tukee kaupungin tärkeää virvoke- ja leipomoalaa. Pohjavesialueet ovat helposti vaarassa saastua, mikäli, niitä ei huomioida kaavoituksessa.

Jätteiden kierrätys

Lahden kierrätysaste on 46 prosenttia ja 52 prosenttia asumisen jätteistä hyödynnetään energiana (tiedot vuodelta 2020). On kuitenkin tärkeää, että lukuja saadaan nostettua koko ajan ylöspäin, jotta kaatopaikkajätteen määrä vähenee entisestään. Kaupunkiympäristössä on mahdollistettava helppo tapa lajitella jätteensä. Nyt edelleen näkee puistoissa ja tapahtumissa liian pieniä roskiksia ja vain kaatopaikkajätteelle tarkoitettuja astioita. Ruokahävikkiä on pyrittävä vähentämään ja poistoon menevä biojäte on edelleen hyödynnettävä. Salpakierto (entinen Päijät-Hämeen jätehuolto) tekee erinomaista kehittämistyötä valmistamalla biojätteestä kaasua. Kaasun käyttöä tulisikin edistää vielä rohkeammin esimerkiksi joukkoliikenteessä.

Lähivirkistysalueet

Myös erilaiset viherkäytävät ja lähiluonto ylläpitävät arvokasta luontosuhdetta ja lisäävät ihmisten arvostusta luontoa kohtaan.  Lisäksi oma merkityksensä on palstaviljelmillä, joita on tarjolla eri puolella kaupunkia. Puhdas Vesijärvi -projektin onnistuminen vaatii edelleen huomioita ja varoja. Kaupungin hulevedet tulee ohjata niin, että ne eivät kuormita vesistöjä.

Ympäristöasioiden edistäminen

Ympäristöstä huolehtiminen lähtee meistä jokaisesta asukkaasta ja ihmisten käyttäytymiseen voidaan vaikuttaa tiedolla. Ympäristökasvatuksen tulee olla osa päiväkotien ja koulujen toimintaa. Kaupunki voi osaltaan edistää myös yritysten ympäristövastuuta tarjoamalla suunnitteluapua ja neuvoa ympäristöystävällisistä energiamuodoista. Ympäristötoimella tulee olla riittävät resurssit ohjata ja neuvoa sekä tarvittaessa myös puuttua tehokkaasti ympäristörikoksiin.

Ympäristöasiat ovat tulevaisuutta

Alueella olevaa ympäristöosaamista tulee osata markkinoida vetovoimatekijänä. Ympäristöosaaminen on myös tulevaisuutta, joten alan koulutusta ja alueellisia projekteja on tehtävä tunnetuksi valtakunnallisesti. Tämä vaatii kaupungin johdolta ja päätöksentekijöiltä edunvalvontaa ja aktiivisuutta. Joidenkin mielestä ympäristöasiat ovat turhaa. Minusta ne ovat satsausta tulevaisuuteen.

1 kommentti . Avainsanat: ympäristöystävällisyys

Kaupunkilaisten turvallisuus

Lauantai 22.5.2021 - Kaarina Suhonen

Turvallisuus on hankala määritellä, sillä jokainen ihminen kokee sen hieman eri tavalla. Myös jokainen ihminen näkee omaan elämään vaikuttavat uhat ja vaarat eri tavalla. Arjen kaikkia uhkia emme edes itse tiedosta tai tunnista, mutta silti ne vaikuttavat elämäämme. Uskon, että turvallisuuden tunteeseen vaikuttaa eniten ihmisen oma ympäristö ja kyky selviytyä arjesta. Turvallisuus voidaan lyhyesti määritellä vaarojen ja uhkien poissaolona sekä psykologisena kokemuksena niiden poissalosta. Turvallisuus on myös hyvää oloa.

Digitaaliset palvelut ja kyberturvallisuus

Maailma digitalisoituu entistä enemmän, mikä herättää meissä pelkoa omasta osaamisesta ja kyberturvallisuudesta. Lisäksi erilaiset informaatiovaikuttamisen keinot lisääntyvät eikä kaikki luettu tieto ole enää aina luotettavaa. Palveluiden digitalisoituessa entistä enemmän on huolehdittava siitä, että kaikki osaavat niitä käyttää ja suojautua mahdollisilta kybervaaroilta.  Digitaalisia palveluita tulee kehittää eri kohderyhmien tarpeet huomioiden. Kaupungin tulisi kehittää palveluita yhdessä käyttäjien kanssa ja järjestää digitalisten palveluiden käytön opastusta sekä neuvontaa kaupunkilaisille nykyistä enemmän. Opetusta voisi olla eri kohderyhmille mm. kirjastoissa ja asukastuvilla. Pieniä asioita, mutta erittäin merkityksellisiä turvallisuuden ja eriarvoistumisen ehkäisyssä.

Turvallinen liikkuminen

Kaupungissa yksi osa turvallisuutta on myös se, että voimme liikkua ja elää turvallisesti. Kaupungin kadut ja kevyen liikenteen väylät tulee olla rakennettu niin, että onnettomuuksien määrä on minimoitu. Ne tulisi olla rakennettu siten, että ajoneuvoliikenne on erillään kevyestä liikenteestä. Lisäksi turvallinen liikkuminen tarkoittaa esteettömyyttä, puhtautta ja hyvin valaistuja reittejä. Joukko- ja kevyenliikenteen käyttöä tulee lisätä entisestään, vaikka autoillakin tulee edelleen päästä keskustaan. Kaupungin keskustan vetovoimaisuutta ja turvallisuutta voidaan lisätä niin, että se on viihtyisä ja mahdollistaa kaiken ikäisten liikkumisen. Kaupungin keskustassa tai puistoissa ei tulisi olla häiriökäyttäytymistä tai vaarallisia jätteitä. Puistoissa tuleekin kiinnittää huomiota siistimiseen ja roskien lajitteluun.

Peruspalveluista on huolehdittu

Yksilön kannalta turvallisuus on kykyä selviytyä arjesta. Se tarkoittaa kaupunkilaisten luottamusta siihen, että keskeiset peruspalvelut toimivat ja myös heikoimmista on huolehdittu. Yhtenä toimeenpiteenä tulisi olla, että kaupunki on resurssoinut mm. päihde- ja mielenterveyspalveluiden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Erityisenä painopisteenä tulee olla lapset ja nuoret, jolloin kouluissa on ammattilaisia nuorten tukena ja lastensuojelussa tekijöitä. Tiedämme yleisellä tasolla, että lisääntynyt päihteiden käyttö kasvattaa myös rikollisuutta ja turvattomuutta. Tiukassa taloustilanteessa on vaarana, että keskitymme liikaa tähän hetkeen ja investoinnit tulevaisuuteen unohtuvat. Tulevia kaupungin luottamushenkilöitä odottavat monet haasteet, kuten kaupungin velkaantuminen, lastensuojelun lisääntynyt tarve ja vanhusten hoivan kasvu. Näiden kaikkien tärkeiden asioiden taustalla tulee olla turvallisuutta edistävä toimintakulttuuri.

Riittävät resurssit kaupungin organisaatiossa

Harvoin ajattelemme, että myös kaupungin johdossa tehdään merkittäviä asioita turvallisuuden parantamiseksi. Jokaisessa kaupungissa tehdään monenlaisia turvallisuus- ja pelastussuunnitelmia kaupunkilaisten selviämiseksi erilaisista häiriö- ja poikkeustilanteista. Se tarkoittaa kuitenkin kaupungintasolla sitä, että kaupunki on kohdentanut henkilöstöresursseja ja huolehtinut osaamisesta myös turvallisuusasioissa. Turvallisuus ei synny itsestään vaan sen eteen pitää tehdä jatkuvasti töitä. Se on suunnitelmia ja varautumista kaupungin kaikilla vastuualueilla sekä johdossa, unohtamatta kolmatta sektoria. Turvallisuus tehdään yhteistyöllä, jossa huomioidaan myös kaupunkilaiset.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: turvallisuus,

Liikunnallinen Lahti

Keskiviikko 19.5.2021 - Kaarina Suhonen

Liikunta- ja kulttuuripalvelut asetetaan usein säästökohteeksi, kun tarkastellaan kunnan talousarviota seuraavalle vuodelle. Siinä kohtaa usein unohdetaan, että niillä on myös suuri merkitys hyvinvointiin, toimintakykyyn ja työllistämiseen. Vireä kaupunkin syntyy sen elinvoimaisista asukkaista.

Tällä hetkellä on kannettava suuri huoli ihmisten liikkumattomuudesta, kun työ on entistä enemmän tietokoneella istumista. Elintavoilla on todettu olevan suuri merkitys ihmisen hyvinvointiin.  Myös lasten ja nuorten kohdalla liikunnan tulisi kuulua osaksi arkea, jotta siitä muodostuu elintapa. Jos haluamme kutsua ihmisiä liikkumaan, niin liikuntapaikat tulee olla saavutettavissa ja  houkuttelevia sekä hintatasoltaan kohtuullisia. Lahti on rakentanut upeasti lähiliikuntapaikkoja ja huolehtii liikuntareiteistä, mutta se ei ihan riitä. Myös lasten ja nuorten harrastustilojen vuokria on alennettava niin, että harrastusmaksut pysyvät alhaisina. Lisäksi koulujen liikuntatiloja pitäisi pystyä hyödyntämään nykyistä enemmän lähiliikuntapaikkoina alueen asukkaille.

Joskus myös kuntoliikunta ja kilpaurheilu asetetaan vastakkain. Mielestäni näitä ei voi laittaa vastakkain. Kilpaurheilu tuo tapahtumia Lahteen ja sitä kautta vilkastuttaa Lahden kaupunkia monin tavoin. Meillä on olemassa loistavat puitteet moniin tapahtumiin, jotka eivät saa rajoittua vain talviurheiluun. Urheilukeskus on otettava aktiivisesti ympärivuotiseen käyttöön, sillä sinne on investoitu viime vuosina loistavat puitteet. Tämä vaatii aktiivista alueen markkinointia ja yhteistyötä myös alueen muiden kuntien kanssa. 

Uskon, että näillä asioilla on myös suuri merkitys alueen vetovoimaisuuteen niin asukkaiden kuin yritystenkin suuntaan.

1 kommentti . Avainsanat: hyvinvointi, liikunta, lähiliikuntapaikat

Valtuustokauden päätös

Sunnuntai 28.5.2017 - K.Suhonen

Valtuustokauden päätös ja arviointia menneestä

Viimeinen valtuuston kokous on pidetty ja uudet valtuutetut ovat aloittaneet työnsä perehtymällä kaupungin asioihin. Omalta osaltani päätin olla asettumatta ehdolle kunnallisvaaleihin uuden työn ja opintojen haasteellisen yhdistelmän vuoksi. Minusta on tärkeää tehdä työtä aina täydellä sydämellä, joten tähän yhdistelmään ei aikataulullisesti enää luottamustoimet mahtuneet. Vaikutttaminen jatkuu silti edelleen ja olen mukana kunnallisjärjestön toiminnassa, vaikka en varsinaisesti valtuutettuna. Erityisen tärkeänä pidin sitä, että oma ryhmä valtuutti minut vielä yhdeksi neuvottelijaksi omassa ryhmässä.

Valtuutetun tehtävä on mielestäni merkittävässä roolissa, sillä Lahden kokoisen kaupungin asiakokonaisuudet ovat suuria ja luottamushenkilöiden päätöksillä on kauaskantoiset vaikutukset. Itse en olisi pystynyt siihen, että "käyn" vaan valtuuston kokouksessa perehtymättä asioihin etukäteen. Joskus olen harmitellut taakse jääneen valtuustokauden aikana, että jotkut ihmiset saa paljon julkisuutta, vaikka eivät ole perehtyneet kunnolla käsiteltäviin asioihin.  Politiikassa pitää myös tehdä yhteistyötä, ei pelkästään tavoitella omaa mediarvoa. Tulisi muistaa, että kaupungin palveluita ja infrastruktuuria tehdään kaikille kaupunkilaisille ja on osattava arvioida, mitkä ovat asukkaiden tarpeet. Vaikka asioihin perehtyminen vaatii entistä enemmän aikaa, niin kummaksun myös hieman aktiivista luottamushenkilöiden palkkioiden nostoa tällä hetkellä. Mielestäni sana luottamushenkilö kuvaa sitä, että viranhaltijat  valmistelevat asioita poliittisen tahdon mukaisesti ja poliitikot näyttävät suuntaa. Nyt vaikuttaa siltä,että politiikkoja halutaan kompetenssia katsomatta myös operatiiviseen johtamiseen. Mielestäni tämä suuntaus ei ole ihan oikea, vaikka poliitista ohjausta pitääkin vahvistaa. Minulle herää kysymys, että voidaanko kohta enää puhua luottamushenkilöistä sanan varsinaisessa merkityksessä?

Viime kaudesta jää eniten mieleen kosteusvaurioista kärsivät koulut, mutta aikaan saatiin jotakin hyvääkin. Valtuustoryhmien välisellä sopimuksella saavutimme yhdessä kävelypainotteisen keskustan ja matkakeskuksen. Molempien osalta täytyy todeta, että toteutus ei ehkä ihan mennyt parhaalla mahdollisella tavalla, mutta molemmat tärkeitä asioita tulevaisuuden kannalta. Lisäksi Lahti on hyvällä tavalla edennyt ilmastotavoitteissa ja uusiutuvan energian käyttöön otossa. Toivoisin vielä, että saisimme joukkoliikenteeseen kaasubussit ja Keskustan eläväksi. Lisäksi meidän tulisi lisätä urheilukeskuksen käyttöä laajemmin eri kilpailutoiminnoistsa.

Jätän luottamustehtävät hieman haikealla mielellä, sillä 16 vuoden ajan olen saanut olla mukana kuntapolitiikassa. Omalta osaltani yhteistyö on aina sujunut eri valtuustoryhmien välillä erinomaisesti. On muodostunut laaja verkosto sekä paikallis- että valtakunnantasolle asti. Olen oppinut paljon julkishallinnosta ja päätöksenteon kiemuroista. Seuraan edelleen aktiivisesti sekä valtakunnan että paikallistason politiikkaa, enkä poissulje kokonaan olevani joskus uudelleen mukana vaaleissa. Nyt kuitenkin etusijalle menee perhe, työ ja opinot.

1 kommentti .

Lahden kaupungin talousarvio vuodelle 2017

Maanantai 7.11.2016 - K.Suhonen

Talousarvioneuvottelut ovat aktiivisimmallaan tällä hetkellä. Viime viikolla kiinteistöveronkorotus kaatui hallituksessa Kokoomuksen aloitteesta ja Kristillisten, Perussuomalaisten sekä Keskustan valtuustoryhmien kannattamana. Perusteluna oli vahva usko siihen, että vastaava summa on löydettävissä talousarvion sisältä. Missään vaiheessa ei ryhmällämme ollut halua lisätä kohtuuttomasti lainaa ja tehdä pelkästään vaalipeliä. Tavoitteena on pitää kuntalaisten verot, maksut ja taksat kohtuullisina.

Meillä on Lahdessa keskivertoa matalampi tulotaso, jonka vuoksi pienet korotuksetkin vaikuttavat ihmisten ostovoimaan ja elintasoon. Kiinteistöverotus ei kohdistu ainoastaan hyvätuloisiin, vaan myös niinhin joilla tulotaso on matala. Lahti on kasvava kaupunki, mutta meillä on myös paljon omakotitaloasumista keskustan ulkopuolella. Pidän arvokkaana, että niin lapsiperheillä kuin ikäihmisilläkin on mahdollisuus asua omakotitalossa yhtälailla kuin kerrostaloissa. Kiinteistöjen omistajilla menot ovat nousseet koko ajan energian kallistumisen ja lainakorkojen vähennysoikeuden pienentyessä. Menojen kasvu tuntuu kasautuvan liikaa samoille ihmisille.

Tänään päätetään valtuustossa tuloveroprosentista ja kiinteistöverosta. Todennäköisesti kiinteistöverosta äänestetään, sillä osa ryhmistä on "naulannut" jo näkemyksensä veronkorotuksen puolesta. Osa maalaa isoja uhkakuvia siitä, miten tälläisellä toiminnalla ei kanneta oikeasti vastuuta. Pahinta kuitenkin olisi, jos esitys jätetään pöydälle, jolloin kokoonnumme viikon päästä uudelleen yhden asian takia.

1 kommentti . Avainsanat: talousarvio

Hyvinvointikuntayhtymä

Maanantai 27.6.2016 - K.Suhonen

Hyvinvointikuntayhtymä  27.6.2016 / Lahden kaupunginvaltuusto

Onko nyt kyse enemmän politiikasta kuin asiakkaiden palveluiden tarpeesta?

Vuodesta 2014 asti on tehty aktiivisesti töitä, että Päijät-Hämeessä päästäisiin eteenpäin sosiaali- ja terveyspalveluiden maakunnallisessa kehittämisessä. Monet eri tahot ovat tehneet valmistelevaa työtä jo pitkään sekä poliittisella ja organisaatiotasolla. Yhteistyö on tiivistynyt ja monia asioita onkin saatu eteenpäin etenkin ammattilaisten toimesta.

Ainoastaan kaikista tärkein ja isoin päätös eli todellisen integraation toteuttaminen ei ole onnistunut. Jos nyt joku sanoo, että on tullut liian kiire, niin pitäisi samalla muistaa miten tähän on tultu. Aina on löydetty joku syy että päätöksessä ei voida edetä. Sellaista on ilmassa nytkin - syy tai syyllinen vaan vaihtuu.

 

Tänään päätettäessä tulisi muistaa mitä varten erilaiset organisaatiot ovat olemassa ja mikä on niiden perustehtävä? Toivon, että tänään päätöksenteossa painaa eniten kuntalaisten, asiakkaiden ja potilaiden tarpeet. On katsottava tulevaisuuteen ja mietittävä, että miten nämä palvelut parhaiten hoidetaan.

 

Tällä hetkellä meillä on todellinen haaste siinä, että kuntalaisten, asiakkaiden palvelut -ja palveluketjut eivät toimi sujuvasti organisaatiosta toiseen siirryttäessä. Hyvä esimerkki on monisairaan vanhuksen siirto perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon, tai pahimmillaan "pyörö ovi" -syndrooman, jossa sama vanhus kulkee edestakaisin ilman että kenelläkään on kokonaisvastuu. Eikä pidä unohtaa, että tämä henkilö tarvitsee myös niitä sosiaalitoimen palveluita Tulevaisuudessa Päijät-Häme kuuluu niihin nopeasti ikääntyviin maakuntiin, jolloin heidän palvelut ovat onnistumisen kannalta keskiössä.

Meillä on väistämättä edessä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon ja  - verkon uudistaminen ja kehittäminen, tehdään se siis nyt tässä yhteydessä maakunnallisesti, jolloin voidaan muotoilla aivan uusia palvelukokonaisuuksia. Päijät-Hämeen Liitolla on tähän jo olemassa aiemmin tehty suunnitelma koko alueelle. Omassa työssäni törmään siihen, että asiakkaat ovat tällä hetkellä eriarvoisessa asemassa.

Näen erittäin tärkeänä, että meillä on myös yhdenvertaiset palvelut kuntalaisille ja ammattilaisten osaaminen hyödynnetty mahdollisimman hyvin. Tunnustamme kaikki, että resursseja ja voimavaroja tarvittaisiin entistä enemmän peruspalveluihin, kuitenkin politiikoilta tuntuu loppuvan rohkeus juuri sen läpi viemiseen. Myös erikoispalveluissa tarvitaan investointeja laitteisiin ja digitaalisaation entistä vahvemmin, eikö olisi järkevää kaikkien kuntien kannalta toteuttaa se yhdessä.

Päijät-Hämeen keskussairaala sai hyvän uutisen, kun se todettiin kuuluvan niiden 12 joukkoon, jotka saivat laajan päivystyksen oikeudet. Tämä päätös mahdollistaa nykyisten työpaikkojen säilymisen erikoissairaanhoidossa. Työllisyyden kannalta se elintärkeä, sillä suurimmat työllistäjät tässä maakunnassa ovat sote ja hyvinvointisektori. Tämä ei kuitenkaan yksistään riitä. Tulevaisuudessa kilpailu kuitenkin kiristyy entisestään maakuntien välillä. Eikö olisi aika pysyä tässä mukana ja vahvistaa kunnallisia toimintoja. Se olisi samalla positiivinen viesti valtakunnan tasolle, että Päijät-Hämeessä osataan ja tehdään, ei ainoastaan Eksotessa.

Muutokseen voi suhtautua monella tapaa. Muutosta voi vastustaa tai lähteä muutokseen mukaan. Näen, että muutoksen mukana olemalla vaikutamme paljon  enemmän kuin vastustamalla sitä.

Toivon, että tänään äänestettäessä ei käy kuin Englannille Eu:n osalta. Kielteisen päätöksen seurauksia ei ole ennakoitu ja arvioitu riittävästi. 

1 kommentti . Avainsanat: Sote-palvelut

Lahden kaupungin talouden tasapainottaminen

Maanantai 11.5.2015 - K.Suhonen

Tänään pidettiin vuoden haastavin valtuuston kokous, sillä esityslistalla oli talouden tasapainottamiseen liittyvät toimenpiteet. Asia tuotiin valtuustoryhmille ja valtuutetuille tiedoksi hyvin lyhyellä aikataululla. Neuvotteluja pidettiin viimeiseen saakka ja tarkentavia kysymyksiä esitettiin toimialajohtajille. Lopputuloksena oli, että päätösten lykkäämien olisi vaikeuttanut vielä enemmän toimialojen tilannetta.

Erityisesti sivistystoimialan säästöt huolettivat sekä päättäjiä että lapsia ja heidän vanhempiaan. Käytännössä myös sosiaali -ja terveystoimialalla on haasteellinen tilanne. Tänään tehdyllä päätöksellä haluttiin turvata erityisesti opetus ja ryhmäkoot. Valtuusto edellytti myös, että lautakunnat raportoivat päätöksistä valtuustolle elokuun aikana erikseen järjestettävässä tiedotustilaisuudessa. Mikäli lautakuntien päätökset johtavat päinvastaiseen tulokseen, niin kaupunginhallituksella on mahdollisuus vielä käyttää otto-oikeutta ko asiassa.

Joukkoliikenteen osalta päätösesitys oli kompromissi ryhmien välillä, johon päädyttiin kaupunginjohtajan kanssa käydyn keskustelun perusteella. 

Jatkossa tämänkaltaista asioiden valmisteluprosessia ei tule enää sallia, vaan asiat on tuotava ajoissa tiedoksi ja pohdittavaksi.

1 kommentti . Avainsanat: Talousarvio, tasapinotus

Lapsissa ja nuorissa Suomen tulevaisuus

Keskiviikko 15.4.2015 - K.Suhonen

Lapsille  turvattava "elämän eväät"

Meidän tulevaisuus on lapsissa ja nuorissa, joten heidän sekä kasvuun että kehitykseen on panostettava. Heidän mahdollisuuteen kasvaa aikuiseksi vaikuttaa paljon vanhempien hyvinvointi ja voimavarat.  Tällä hetkellä työssäkäyvät ovat hyvin kovilla jaksamisen kanssa. Tilanne korostuu entisestään, mikäli vanhempi on yksinhuoltaja. Vastaavasti osalla vanhemmista ei ole töitä, mistä aiheutuu taloudelliset vaikeudet arjen hallitsemiseen. Tässä ajassa on erityisen tärkeää huomioida erilaisten perheiden tilanne ja arki.

Pienten lasten koteihin tarvitaan kotiapua ja neuvoloiden tukea. Vaikeissa tilanteissa ei auta yksistään lapsen auttaminen, vaan on tuettava koko perhettä arjessa eteenpäin. Erilaisia työaikajoustoja pitää mahdollista lasten vanhemmille ja päivähoitoratkaisuja. Kunnissa tulisi olla perheille mahdollisuus päivätoimintaa, missä voi tehdä asioita yhdessä lasten kanssa ja samalla tavata muita perheitä. Parasta apua on myös toimivat peruspalvelut, jolloin pääsee hyvissä ajoin avun piiriin ja eikä tilanne pääsee vaikeutumaan. Joskus edessä voi olla lastensuojeluun turvautuminen, mutta tämäkin tulee tehdä koko perhettä eteenpäin auttaen. Työ vaatii riittävästi osaavia työntekijöitä, sillä tilanteita pitää huomioida yksilöllisesti. Joissakin kunnissa työntekijää kohden olevat lapsi/perhemäärät ovat niin suuret, että työstä ei selvitä säädetyissä suosituksissa. Ammattilaiset eivät ehdi todellisuudessa edistämään lapsen etua. On mietittävä suositusten muuttamista pakollisiksi määräyksiksi, jotta ammattilaisten mahdollisuudet auttaa perheitä ovat todelliset.

Päivähoitolakia ja asetuksia tulee uudistaa tulevalla kaudella, sillä se ei vastaa nykyistä toimintaympäristöä. Siinä pitää huomioida nykyistä paremmin lapsen tarpeet ja oikeudet. Sääntely on vähäistä myös vanhempien ja huoltajien asemaan liittyen. Lisäksi päivähoidossa tulee huomioida erityistukea tarvitsevien lasten tarpeet, sillä heitä saattaa olla ryhmässä useampia.  Päivähoidon henkilöstö tekee vaativaa työtä ja sen vuoksi ammatillinen osaaminen korostuu käytännössä. Tällä hetkellä päivähoidossa työskentelevien ammattilaisten koulutus on hyvin kirjavaa. On todettu tutkimusten perusteella, että henkilöstön osaaminen ja koulutus ovat suorassa suhteessa päivähoidon laatuun, unohtamatta tässä yhteydessä myös johtamista. Varhaiskasvatusta tulee ohjata valtakunnallisesti ja kehitettävä yhtenäistä tilastointi- sekä tutkimustyötä.

Lapsen ensimmäiset elinvuodet on kaikkein herkimmät, mutta polku tulee jatkua turvattuna myös koulussa. Koulukiusaaminen on noussut hyvin esille julkisuuteen ja korostettu varhaista puuttumista.  Monissa vaikeissa tilanteissa tarvitaan eri sektoreiden yhteistyötä, jota tulisi tarkastella lainsäädännönkin osalta. Tavoite tulee olla taas lapsen etu. Sektorien väliset raja-aidat eivät saa olla esteenä lasten kasvatus- ja auttamistehtävissä silloin, kun lapsen etu vaatii. Mielenterveysasioissa lapset ja nuoret tulee päästä hoitoon joustavasti ilman lähetettä, jotta viiveitä ei tule. Perheiden auttamiseen löytyy vahvaa osaamista julkisten palveluiden lisäksi kolmannelta sektorilta ja tarvittaessa yksityisiltä.

Kaiken tämän  ohella kaikilla lapsilla tulisi olla mahdollisuudet harrastaa ja elää turvallista elämää. Siihen vaikutamme yhteiskunnassa monilla eri sektoreilla. Usein kaupunkisuunnittelussa ja toimitiloissa lapsille toimivat ratkaisut toimivat myös kaiken ikäisillä. Terveellisyys ja turvallisuus ovat siinä kaikkein tärkeimpiä asioita meille kaikille.

 

 

1 kommentti . Avainsanat: perheet, päivähoito,

Suomen liittyminen Natoon?

Torstai 9.4.2015 - K.Suhonen

Mitä hyötyä Suomen liittymisestä Natoon?

Nato-kysymys on noussut voimakkaasti yhdeksi vaalien keskeiseksi teemaksi. Asia nousee esille sekä yksittäisten ihmisten kysymyksissä että vaalikoneissa.  Natoon liittymistä on tarkasteltava siitä näkökulmasta, että mitä lisäarvoa liittyminen antaa Suomelle tai antaako ollenkaan?

Mielestäni Suomen ei tule liittyä tällä hetkellä Natoon, sillä Suomi ei uhkaa Venäjää  eikä Venäjä Suomea. Mikäli kuitenkin päättäisimme liittyä Natoon, niin muodostaisimme välittömästi uhkan Venäjälle. Tässä tilanteessa  Venäjän ja  lännen ristiriidat siirtyisivät suoraan Suomeen. Liittymisellä provosoimme tietoisesti Venäjää, sillä hekin haluavat luonnollisesti suojella omia intressejään. Suomen Natoon liittyminen sulkisi Venäjän saarroksiin ja kaventaisi Venäjän mahdollisuuksia liikkua Itämeren ja Jäämeren suuntaan.

Natoon liittyminen vaikeuttaisi myös kaupankäyntiä, mistä olisi välittömät seuraukset Suomen yritysten markkinoille ja mahdollisesti energian saantiin. Olemme tällä hetkellä voimakkaasti riippuvaisia Venäjältä tulevasta maakaasusta, mutta myös kivihiilestä ja raakaöljystä. Tavaravientiä Suomesta Venäjälle on noin 10%  ja monet yritykset toivovat siltä suunnalta piristystä taloudelliseen taantumaan. Päijät-Hämeessä Venäjän rooli korostuu etenkin matkailussa, jossa turismi tuo huomattavasti tuloja alueelle. Suomen on pienenä maana haettava mahdollisuuksia sieltä, mistä niitä on saatavilla. Jopa valtion takauksia tulisi tässä tilanteessa harkita yritysten vientiponnistelujen tueksi.

Suomi on jo nyt osa länttä, sillä Euroopan Unioni pakottaa monessa asiassa solidaarisuuteen. Tämä pienentää  liikkumavaraamme. On kuitenkin edelleen panostettava kahdenvälisiin suhteisiin  ja pidettävä yllä vuorovaikutusta eri tasoilla. Aktiivisuutta on hyvä olla sekä kansalaisjärjestöjen että ystävyyskaupunkien välillä maan johdon lisäksi. Suomalaisilla itsellään on oltava vastuu siitä, millaisen poliittisen kuvan luomme Venäjälle. Yhteistyöllä ja aktiivisella vuorovaikutuksella luomme myös luottamusta.

Nyt olisi kaikkein oleellisinta keskittyä omaan puolustukseen   -  puolustusvoimien resurssien turvaamiseen ja kehittämiseen. Suomen keskeisimmät  tukijalat ovat yleinen asevelvollisuus, uskottava puolustus ja koko maan puolustaminen.  Meille riittää Naton kumppanuus, joka mahdollistaa puolustusvoimien harjoittelun ja vahvistaa osaamista. Lisäksi  yhteistyö Ruotsin kanssa on kannatettavaa.  Puolustusvoimille on turvattava riittävät toiminta- ja materiaaliresurssit. Nato -selvitys on hyvä kuitenkin tehdä seuraavan hallituksen aikana, niin saadaan vielä konkretisoitua hyödyt ja haitat.  Nato suosittaa 2.1% bruttokansantuotteesta käytettäväksi puolustusmenoihin, joka on selkeästi enemmän kuin nykyisin käytetty määräraha.

Suomen on rohkeasti nähtävä oma etu Venäjän rajanaapurina. Meillä on yhteistä rajaa yli 1300km, mikä pitää ymmärtää myös Brysselissä.  Suomi hyötyy varmasti hyvistä suhteista Venäjään monin tavoin.  Näkisin, että suurimmat uhkakuvat tulisi nähdä kansainvälisen terrorismin ja rikollisuuden sekä pakolaisuuden osalta, joihin meidän tulee keskittyä. Suomelle on tärkeää, että meillä on ennakoitavat, vakaat ja rauhalliset rajat. Tuleva eduskunta jatkaa yksityiskohtaisempaa keskustelua maamme turvallisuuspoliittisesta linjasta.

7 kommenttia . Avainsanat: Nato, Venäjä, Puolustusvoimat

Vanhustenhoito

Perjantai 3.4.2015 - K.Suhonen

Vanhustenhoidon tulevaisuus

Haluan omalta osaltani vastata ESS:n lukijan  kirjoitukseen (31.3) " Kotiko paras paikka?" , jossa kuvattiin vanhustenhoitoa tämän hetken Suomessa ja haastettiin kansanedustajaehdokkaita vastaamaan asiaan. Vanhustenhoito on saanut  paljon julkisuutta tiedotusvälineissä, kun hoito ei enää täytä inhimillisiä arvoja. Tämä on myös meille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille kaikista kuluttavinta, kun työtä ei voida enää tehdä arvojen mukaisesti.

Meillä on meneillään voimakas rakennemuutos, kun vanhusten hoidon laitosvaltaisuutta puretaan. Tilalle tarjotaan pääsääntöisesti  palvelutaloasumista ja kotihoitoa. Muutoksen yhteydessä ei ole kuitenkaan samassa suhteessa lisätty resursseja  avohoitoon, kun niitä on purettu. Tilanne muistuttaa  aiemmin tehtyä mielenterveyspotilaiden sairaalahoidon purkua. Nyt olisi  erityisen suuri tarve kehittää erilaisia hoitomuotoja, sillä kaikki eivät selviä kotona edes kotipalvelun turvin, kuten muistisairaat.

Kotipalvelussa ja palvelutaloissa tarvitaan nykyistä enemmän henkilöstöä, jotta ihminen voidaan kohdata kunnioittavasti ja mahdollistaa omatoimisuuden tukeminen.  Samaan aikaan on huolehdittava henkilöstön osaamisesta, kun potilaat ovat entistä sairaampia. Meillä on korkeatasoista koulutusta, kun vaan mahdollistamme heidän palkkaamisen kentälle. Näiden hoitomuotojen rinnalle tarvitaan lisäksi perhehoitoa, päivähoitoa, päivätoimintaa, omaishoitoa ja erilaista kuntoutusta. Toimintakykyä voidaan tukea  mm. liikuntaryhmillä ja ulkoilukummeilla yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kuntia tulisi kannustaa  ja velvoittaa valtion suunnalta näiden toimintojen kehittämiseen nykyistä vahvemmin, avohoitoon panostaen.

Osa ikäihmisistä ja omaisista haluaa myös osallistua palveluiden hankintaan ja valintaan. Tähän tulisi kannustaa lisäämällä palvelusetelin käyttöä.  Pienissä kunnissa erityisesti palveluseteli mahdollistaisi uutta yrittäjyyttä hoiva- ja hoitoalalle. Lisäksi kotitalousvähennysten ulottaminen vanhusten terveydenhoitopalveluihin mahdollistaisi palveluiden omaehtoisen ostamisen.  Moni ikääntyvä on motivoitunut ostamaan palveluita oman hyvinvoinnin turvaamiseksi, mikäli siihen on varaa.

Ihmisten eriarvoisuuteen palveluiden saatavuudessa tulee erityisesti kiinnittää huomiota. Omaishoidon siirtämisestä Kelalle on puhuttu vuosia, mutta mitään ei ole tehty. Joissakin kunnissa on tarjolla kuntoutusta ja erityistyöntekijöitä , toisissa ei.  Tulevaisuudessa on yhdistettävä voimavarat erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon osalta . Tällä hetkellä terveysasemille on ihan liian pitkät jonotusajat. Organisaatioiden rakentaminen alueellisesti mahdollistaa samat palvelut ja tietojärjestelmät nykyistä laajemmalle alueelle, eikä potilaan hoitopaikan siirto aiheuta turhaa työtä niin paljon kuin nyt.

Asiakkaiden- potilaiden lisäksi olen huolissani ammattilaisten jaksamisesta kentällä, jos resurssit eivät ole oikeassa suhteessa tehtävään työmäärään. Kotihoito on siitä nyt pahin mahdollinen esimerkki, kun työntekijät uupuvat ja vaihtuvat epäinhimillisen tilanteen vuoksi.  Työtä ei pystytä tekemään koulutusta ja osaamista vastaavalla tavalla. Osa kehittämisestä pystytään tekemään hyvän johtamisen ja organisoinnin avulla, mutta suurempaan muutokseen tarvitaan päätöksentekijöitä sekä alueellisella että valtakunnallisella tasolla. Sosiaali- ja terveydenhuollon kenttä on niin laaja, että sen tunteminen edellyttää väistämättä käytännön kokemusta. Näissä eduskuntavaaleissa otamme kantaa myös näihin asioihin äänestäessämme henkilöitä päättäjiksi. 

1 kommentti . Avainsanat: vanhukset, kotihoito

Kiertotaloudessa tulevaisuuden työpaikat

Sunnuntai 15.3.2015 - Kaarina Suhonen

Kiertotaloudessa tulevaisuuden työpaikat

Keskeinen puheenaihe on tällä hetkellä , miten saadaan luotua uusia työpaikkoja ja Suomi uudelleen nousuun. Suomi tarvitsee uusia kasvualoja ja työpaikkoja, jotta voimme ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa. Väestö ikääntyy ja kulutus  kasvaa luonnonvaroja uhmaten. Nykyisellä kasvulla emme pysty rahoittamaan julkisia palveluita.

Kulutusyhteiskunnasta tulisikin siirtyä mahdollisimman nopeasti entistä enemmän kierrätysyhteiskunnaksi. Kiertotalouden mallissa luodaan tuotteille ja materiaaleille uutta arvoa, hyödyntäen uusia menetelmiä ja teknologiaa. Parasta tässä on se, että se on samalla ympäristöystävällinen toimintapa, kun jätettä ja hukkaa ei synny. Tavoitteena tuleekin olla, että kaatopaikalle ei enää siirry jätettä. Tässä tarjoutuu monia mahdollisuuksia sekä materiaalitehokkuuden, energiatehokkuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseen. Omalta osaltaan kehitystä tukee myös  lainsäädäntö, joka  pakottaa kierrättämään entistä enemmän. Tämä tarjoaa kasvumahdollisuuksia suomalaisille yrityksille kierrätysliiketoiminnassa ja ympäristöosaamisessa, mikäli uskallamme siihen tarttua.

On todettava, että Lahti ja Lahden seutu  on positiivisella tavalla hyödyntänyt ympäristöosaamistaan ja kiertotalouden mahdollisuuksiaan  mm Kujalassa. Siellä vihittiin käyttöön viime viikolla Suomen suurin biokaasulaitos, joka hyödyntää biojätettä ja jätevettä tuottamalla biokaasua. On erittäin hienoa, että olemme saaneet toteutettua hankkeen juuri Lahteen, missä tarvitaan kipeästi uusia työpaikkoja. Samalla hanke todentaa strategiaamme, jossa visiona  on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki.

Biokaasua voidaan käyttää liikennepolttoaineena ja kierrätyskaasuna. Erityisesti tämä biopolttoaineen hyödyntäminen on tulevaisuutta, sillä se on vähäpäästöisin ja edullisin liikenteen biopolttoaine. Uusiutuva ja kotimainen biokaasu tarjoaa tehokkaan tavan vähentää energian käytöstä koituvia päästöjä.  Kuntien tulisikin voimakkaasti lisätä joukkoliikenteessä kaasubussien käyttöä. Lahdella olisi ollut erinomainen mahdollisuus hyödyntää tätä myös omassa joukkoliikenteessä, mutta joukkoliikenteen tarjouskilpailussa sitä ei osattu riittävästi nostaa esille.

Uusien innovaatioiden kehittäminen vaatii  rohkeutta kunnalta ja valtiolta investoida. Rahoituksen lisäksi tarvitaan selkeää viestiä myös verotuksen ja lainsäädännön osalta. Etenkin lainsäädännössä ja lupaprosessin käsittelyssä on tällä hetkellä esteitä, jotka vaikeuttavat hankkeiden toteutumista. Näitä onkin syytä tarkastella uudelleen kokonaisuutena, kun hallitus vaihtuu. Laki ei tällä hetkellä mahdollista muutenkaan  parhaalla mahdollisella tavalla jätteiden hyödyntämistä energiamuotona.

Päijät-Hämeessä yhdyskuntajätteestä kierrätetään 95%, mihin monet muut alueet eivät pääse. Raaka-aineen osalta meillä ei tule olemaan puutetta ko tuotteesta. Kierrättämällä nykyistä enemmän pelkästään jätteitä, niin voimme luoda Suomeen runsaasti uusia työpaikkoja. Jos jätteitä kierrätettäisiin edes puolet, niin Suomeen syntyisi yhden arvion perusteella heti yli 10 000 uutta työpaikkaa.  

Lahti on konkreettisesti pystynyt  osoittamaan tekoja ympäristöystävällisyydessä ja toivottavasti suunta jatkuu. Lahdella on nyt todellisia mahdollisuuksia luoda uusia vahvuuksia.  Kuluttajien lisääntynyt ympäristötietoisuus kasvattaa biokaasuratkaisujen kysyntää tulevaisuudessa varmasti muuallakin kuin Suomessa.  Se lisää  myös omavaraisuusastetta, mikä vähentää  riippuvuutta energiasta ulkopoliittisesti haastavassa tilanteessa.

wp_20150305_0101.jpg

 

1 kommentti . Avainsanat: kiertotalous. biokaasu, jäte

Ammattitaitoinen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö

Torstai 12.3.2015 - K.Suhonen

Sairaanhoitajapäivät 12.3 -Tapahtuma täynnä tietoa, taitoa ja verkostoitumista. Sairaanhoitajapäivät kokoavat ammattilaisia erityisesti asiantuntijaluennoille, mutta myös näkemään uusia tuotteita, innovaatioita ja taitoja. Tietoja vaihdetaan ja verkostoidutaan aktiivisesti. 

Presidentti Niinistö piti hyvän avajaispuheen, jossa hän mainitsi erityisesti sairaanhoitajien kantavan huolta terveyspalveluiden saatavuudesta ja laadusta. Asia on oikeasti koko kansan huoli. Sairaanhoitajat - Me näemme sen arjen, miten erilaiset käytännöt tällä hetkellä toimii sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä miten palveluiden eriarvoisuus kasvaa asuinpaikan mukaan. 

Avajaispäivänä annettiin tunnustusta  arvokkaasta työstä palkitsemallla Ihmisen parhaaksi -palkinnolla skitsofrenia uusiutumista ehkäisevä työryhmä. On tärkeää jakaa tunnusta hyvistä käytännöistä ja toimintamalleista. Arvostan juuri tälläisenä aikana mielenterveyspotilaiden hoidon kehittämistä, johon suuri tarve eri puolilla maata. 

Osaavien ja ammattitaitoisten sosiaali- ja terveydenhuollon hoitohenkilöstön avulla luodaan edellytykset potilas- ja asiakaskeskeiselle, vaikuttavalle, laadukkaalle ja kustannustehokkaalle hoitotyölle. Tämä onnistuu jatkossa vain laadukkaan koulutuksen turvaamisella ja hyvällä johtajuudella. Hoitotyön osaavia johtajia tarvitaan organisaatioiden kaikilla tasoilla: strategisella, operatiivisella ja lähijohtamisen tasolla. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sairaanhoitajat, terveydenhuollon ammattilaiset

Naistenpäivänä - naisiin kohdistuvat epäkohdat

Sunnuntai 8.3.2015

Naistenpäivänä 8.3 - naisiin kohdistuvien epäkohtien esille tuominen

Tänään on Naisten juhlapäivä, mutta samalla mahdollisuus nostaa esille epäkohtia, jotka koskettavat naisia. Monet naisjärjestöt kuten Suomen Keskustanaiset ja Naisjärjestöjen Keskusliitto ry ovat nostaneet ansiokkaasti julkilausumillaan tärkeitä yhteiskunnallisia asioita esille. Naiset ovat merkittäviä hyvinvoinnin rakentajia, jonka vuoksi heistä- meistä kannattaa pitää huolta!

Suomessa erityisenä huolena ovat yksinhuoltajanaisten köyhyys, naisiin kohdistuva väkivalta ja nuorten tyttöjen korkeat itsemurhaluvut sekä palkkojen sukupuolten välinen epätasa-arvo.Palkkatasa-arvon puolesta on saatu eniten julkisuutta, kun myös naisvaltaiset ammattiliitot ovat nostaneet asiaa voimakkaasti esille. Yksinhuoltajanaisten köyhyys on merkittävä kasvava ryhmä, joista osa on yksin yrittäjiä.

Lasten ja nuorten hyvinvointia seurataan kunnissa hyvinvointikertomuksin, mutta puututaanko epäkohtiin riittävällä voimalla. On huolestuttavaa lukea, että Suomessa nuoret tytöt tekevät toiseksi eniten itsemurhia koko Euroopassa. On selvitettävä syyt ja mietittävä niihin nykyistä tehokkaampia keinoja. Kunnat ovat vähentäneet palveluita, jonka vuoksi palveluihin on vaikea päästä nopeasti silloin, kun on siihen tarvetta. Sama koskee väkivallan kohteeksi joutuneita uhreja. Apu näissä tilanteissa ei voi odottaa useita päiviä tai jopa viikkoja. 

Kolmannen sektorin toimijat tuottavat Suomessa erittäin hyviä palveluita julkisen palvelujen rinnalle. Hyvänä esimerkkinä meillä on mm. Rikosuhripäivystys ja  Ensi- ja turvakotien Liitto. On tärkeää turvata näiden erityisosaamista sisältävien järjestöjen toiminta säästöistä huolimatta. Kuntien asenteessa on kuitenkin vielä korjaamisen varaa, sillä sopimuksia kolmannen sektorin kanssa voisi nykyisestään laajentaa. 

Jokainen päättäjä on avainasemassa resurssien suuntaamisessa oikeisiin kohteisiin. Tutkimusraporttien kautta saatava tieto tulee usein jälkikäteen, joten mahdollisimman laaja verkostoituminen ja palautteen kerääminen on tärkeää yhteisten tavoitteiden onnistumiseksi. Päätöksenteossa tarvitaan sekä naisia ett' miehiä. Naisia haastankin erityisesti nostamaan näitä asioita esille muulloinkin kuin Naistenpäivänä.

Hyvää Naistenpäivää kaikille!

Kommentoi kirjoitusta.

Liikumisen iloa -kuntapäättäjät esimerkkinä?

Sunnuntai 1.3.2015

Liikkumisen iloa- kuntapäättäjät esimerkkinä

Liikunnan merkityksestä hyvinvoinnille puhutaan paljon sekä terveydenhuollon ammattilaisten että politiikkojen toimesta. Tutkimukset ovat kiistatta osoittaneet, että hyvä kunto ja liikunta vähentävät stressiä. Hyväkuntoinen jaksaa paremmin sekä fyysisesti että psyykkisessti.

Itse pyrin liikkumaan päivittäin vähintään koiralenkillä. Tunti luonnossa liikkuen saa  usein ihmeitä aikaan rankankin päivän jälkeen. Hyvänmielen lisäksi moni " ajatuksissa pyörivä murhe" saa oikeat mittasuhteet. Liikkumisesta on tullut elämäntapa, joka on opittu nuorena vanhempien kannustamana. 

Mikäli ei ole koskaan liikkunut, niin kynnys liikkeelle lähtöön voi olla suuri. Tällä hetkellä ihmiset ovat vähän jakaantuneet kahtia, kun osa liikkuu tosi paljon ja sitten on niitä, jotka eivät vaan löydä itselleen liikunnallista harrastusta. Tässä olisi mielestäni hyvä mahdollisuus työnantajien "tsempata" ihmisiä liikkeelle. Erilaiset ryhmäliikuntamuodot voisivat olla osa työkulttuuria ja siihen kannustettaisiin erilaisin keinoin. Tämä maksaisi varmasti itsensä takaisin parantuneena työkykynä. 

Liikunnan aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä. Ikäihmisten kohdalla on saatu myös erinomaisia tuloksia liikunnan vaikutuksesta. Hoiva- ja hoitokuluja saataisiin varmasti vähennettyä, kun arkiliikuntaa lisättäisiin tuntuvasti. Tässä tarvitaan kuitenkin aktiivista tukea sekä kunnan että järjestöjen puolelta. Voimaa vanhuuteen -hankkeessa on pystytty osoittamaan hyviä käytäntöjä ympäri Suomea. Lahtikin on ollut tässä hankkeessa mukana. Pysäkkilenkit, lähiliikuntapaikat ja erilaiset liikuntaryhmät saatiin perustettua juuri ikäihmisten tarpeisiin. Haasteet eivät kuitenkaan siihen lopu, sillä moni vanhus/ liikuntarajoitteinen kaipaa vielä ulkoiluttajaa.

Olemme liikaa suoritushakuisia liikunnassakin, jolloin tulee paineita saada tietty aika tai tulos. Liikunnan ilo pitäisi löytää ilman suorituspakkoa. Meillä on käytössä sykemittareita ja aktiivisuusrannekkeita, mutta ilmankin niitäkin pärjää.

Finlandiahiihdossa päätimme Saila Lehtomäen kanssa, että ensi vuonna haastamme kaikki valtuutetut hiihtämään itselleen sopivan matkan ilman aika-tavoitetta. Itsekkin hiihdin tänä vuonna hiihtämisen ilosta 20km 10-vuotiaan poikani kanssa, kun hiihtokilometrejä oli tullut niin vähän. Katsotaan saammeko koko valtuuston mukaan ensi vuonna?

Kuntapäättäjinä voimme ainakin olla itse esimerkkinä.Jokainen kunta voisi kannustaa kuntapäättäjät liikkeelle yhteen oman alueensa urheilutapahtumaan vuosittain. Lahdesta löytyy varmasti paikkoja, jossa voi aloittaa omaehtoisen liikkumisen. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Liikunta, omahoito

Vanhemmat kirjoitukset »