SOTE-uudistus on vielä kesken

Sunnuntai 12.2.2023 - K.Suhonen

Keskeneräinen Sote-uudistus

Sote-uudistuksen yksi tärkeimmistä tavoitteista on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut, parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta sekä kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Tehtävä ei ole helppo, eikä se tapahdu hetkessä. Tällä hetkellä hyvinvointialueet ovat hyvin erilaisessa lähtötilanteessa aiempien rakenteiden ja tehtyjen päätösten johdosta.  Muutoksen eteenpäin viemiseksi kehitettävää riittää niin alue- kuin valtakunnantasollakin. Iso muutos vie aina alussa voimavaroja itse kehittämiseltä. Jatkossa tarvitaan sekä valtion ohjausta että mahdollisuutta kehittää alueellisia ratkaisuja. Jokaisella tulee olla oikeus parhaaseen mahdolliseen hoitoon asuinpaikasta riippumatta.

Suomi ikääntyy ja tiedetään, että palveluiden tarve kasvaa erityisesti viimeisinä elinvuosina. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjän ja tuottajan on varmistettava, että palveluihin pääsevät ja niistä hyötyvät yhtä lailla kaikki ihmiset taustasta riippumatta.  Yhdenvertaisuuden huomioiminen on tärkeää erityisesti silloin, kun elämässä on muutenkin arjen haasteita tai on vaarassa joutua syrjityksi. Erityisryhmien ja haavoittuvassa olevien ihmisten näkökulmasta rakennetut palvelut toimivat yleensä meille jokaiselle. Jokainen meistä on jossain elämän vaiheessa näiden saavutettavien palveluiden tarpeessa. Teknologiasta on paljon apua, mutta tarvitsemme edelleen erilaisia palvelukanavia.

Toimivat lähipalvelut mahdollistavat usein myös nopean hoitoonpääsyn, ja sen vuoksi perusterveydenhuollon toimivuuteen tulee panostaa.  On todettu, että ennaltaehkäisy ja varhainen hoito on taloudellista, kun sairaudet eivät pääse pahenemaan. Suomessa on pitkään aliresursoitu perusterveydenhuoltoa, sillä rahoituksen painopiste on ollut erikoissairaanhoidossa. Suomessa koko terveydenhuollon rahoitus on ollut muihin pohjoismaihin verrattuna alempi, mikä on vaikuttanut hoitojonojen syntymiseen hoitotakuista huolimatta. Valtion rahoituksen tulee sisältää jatkossa kannusteita ennaltaehkäisyyn, mutta samalla on huomioitava alueen erityispiirteet, kuten ikärakenne ja sairastavuus sekä sosioekonominen tilanne. Vuoden 2023 alusta kuntien keskeinen tehtävä on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, jolloin korostuu myös yhteistyö hyvinvointialueen kanssa.

On vaarana, että hyvinvointialueiden välille syntyy eriarvoista toimintaa, jos valtion ohjaus ei ole tarpeeksi vahvaa. Tällä hetkellä keskustellaan mm. omaishoidon tuen palkkioista, joka on hyvä esimerkki siitä, miten eri alueilla toteutetaan maksuluokkia ja maksetaan palkkioita. On tärkeää, että kansalaisia kohdellaan yhdenvertaisesti myös koko Suomen näkökulmasta. Tiedetään, että palveluiden yhdenmukaisuus edistää asukkaiden hyvinvointia, kaventaa terveyseroja ja vähentää eriarvoisuutta. Tämä osaltaan lisää turvallisuuden tunnetta ja vahvistaa sisäistä turvallisuutta. Oikeudenmukaisella rahoituksella turvataan myös asukkaiden tasa-arvoisuus ja yhdenmukainen kohtelu.

Tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän tiedolla ja taidolla johtamista. Palvelut on järkevää ja kustannustehokasta suunnitella niin, että ihmiset ohjautuvat oikeaan palveluun oikeaan aikaan. Hoitopolut tulee olla toimivia eri palveluntuottajien välillä. Tietoa on pystyttävä tuottamaan entistä paremmin vaikuttavista lääkkeistä ja hoidoista. Tämä ei kuitenkaan onnistu ilman lainsäädännön ja IT-järjestelmien kehittämistä sekä kansallista ohjausta. Kustannukset kasvavat tällä hetkellä kovaa vauhtia ja osaavista työntekijöistä on kova pula. Sote- ja pelastustoimi ovat aloja, joissa tarvitaan edelleen paljon osaavaa työvoimaa. Etenkin terveydenhuolto on kasvuala, joka vaatii tuekseen koulutusta, tutkimusta ja innovaatioita. Lisäksi pitää pystyä mahdollistamaan aikaisempaa enemmän eri asteista osaamista. Isossa kuvassa tavoitteena tulee olla hyvinvoivat ja toimintakykyiset ihmiset, jolloin myös palveluiden tarve vähenee. Terveys ja talous kulkevatkin tässä kohtaa käsikädessä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hyvinvointialueet, sote-uudistus