Lahden kaupungin talousarvio vuodelle 2017

Maanantai 7.11.2016 - K.Suhonen

Talousarvioneuvottelut ovat aktiivisimmallaan tällä hetkellä. Viime viikolla kiinteistöveronkorotus kaatui hallituksessa Kokoomuksen aloitteesta ja Kristillisten, Perussuomalaisten sekä Keskustan valtuustoryhmien kannattamana. Perusteluna oli vahva usko siihen, että vastaava summa on löydettävissä talousarvion sisältä. Missään vaiheessa ei ryhmällämme ollut halua lisätä kohtuuttomasti lainaa ja tehdä pelkästään vaalipeliä. Tavoitteena on pitää kuntalaisten verot, maksut ja taksat kohtuullisina.

Meillä on Lahdessa keskivertoa matalampi tulotaso, jonka vuoksi pienet korotuksetkin vaikuttavat ihmisten ostovoimaan ja elintasoon. Kiinteistöverotus ei kohdistu ainoastaan hyvätuloisiin, vaan myös niinhin joilla tulotaso on matala. Lahti on kasvava kaupunki, mutta meillä on myös paljon omakotitaloasumista keskustan ulkopuolella. Pidän arvokkaana, että niin lapsiperheillä kuin ikäihmisilläkin on mahdollisuus asua omakotitalossa yhtälailla kuin kerrostaloissa. Kiinteistöjen omistajilla menot ovat nousseet koko ajan energian kallistumisen ja lainakorkojen vähennysoikeuden pienentyessä. Menojen kasvu tuntuu kasautuvan liikaa samoille ihmisille.

Tänään päätetään valtuustossa tuloveroprosentista ja kiinteistöverosta. Todennäköisesti kiinteistöverosta äänestetään, sillä osa ryhmistä on "naulannut" jo näkemyksensä veronkorotuksen puolesta. Osa maalaa isoja uhkakuvia siitä, miten tälläisellä toiminnalla ei kanneta oikeasti vastuuta. Pahinta kuitenkin olisi, jos esitys jätetään pöydälle, jolloin kokoonnumme viikon päästä uudelleen yhden asian takia.

Hyvinvointikuntayhtymä

Maanantai 27.6.2016 - K.Suhonen

Hyvinvointikuntayhtymä  27.6.2016 / Lahden kaupunginvaltuusto

Onko nyt kyse enemmän politiikasta kuin asiakkaiden palveluiden tarpeesta?

Vuodesta 2014 asti on tehty aktiivisesti töitä, että Päijät-Hämeessä päästäisiin eteenpäin sosiaali- ja terveyspalveluiden maakunnallisessa kehittämisessä. Monet eri tahot ovat tehneet valmistelevaa työtä jo pitkään sekä poliittisella ja organisaatiotasolla. Yhteistyö on tiivistynyt ja monia asioita onkin saatu eteenpäin etenkin ammattilaisten toimesta.

Ainoastaan kaikista tärkein ja isoin päätös eli todellisen integraation toteuttaminen ei ole onnistunut. Jos nyt joku sanoo, että on tullut liian kiire, niin pitäisi samalla muistaa miten tähän on tultu. Aina on löydetty joku syy että päätöksessä ei voida edetä. Sellaista on ilmassa nytkin - syy tai syyllinen vaan vaihtuu.

 

Tänään päätettäessä tulisi muistaa mitä varten erilaiset organisaatiot ovat olemassa ja mikä on niiden perustehtävä? Toivon, että tänään päätöksenteossa painaa eniten kuntalaisten, asiakkaiden ja potilaiden tarpeet. On katsottava tulevaisuuteen ja mietittävä, että miten nämä palvelut parhaiten hoidetaan.

 

Tällä hetkellä meillä on todellinen haaste siinä, että kuntalaisten, asiakkaiden palvelut -ja palveluketjut eivät toimi sujuvasti organisaatiosta toiseen siirryttäessä. Hyvä esimerkki on monisairaan vanhuksen siirto perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon, tai pahimmillaan "pyörö ovi" -syndrooman, jossa sama vanhus kulkee edestakaisin ilman että kenelläkään on kokonaisvastuu. Eikä pidä unohtaa, että tämä henkilö tarvitsee myös niitä sosiaalitoimen palveluita Tulevaisuudessa Päijät-Häme kuuluu niihin nopeasti ikääntyviin maakuntiin, jolloin heidän palvelut ovat onnistumisen kannalta keskiössä.

Meillä on väistämättä edessä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon ja  - verkon uudistaminen ja kehittäminen, tehdään se siis nyt tässä yhteydessä maakunnallisesti, jolloin voidaan muotoilla aivan uusia palvelukokonaisuuksia. Päijät-Hämeen Liitolla on tähän jo olemassa aiemmin tehty suunnitelma koko alueelle. Omassa työssäni törmään siihen, että asiakkaat ovat tällä hetkellä eriarvoisessa asemassa.

Näen erittäin tärkeänä, että meillä on myös yhdenvertaiset palvelut kuntalaisille ja ammattilaisten osaaminen hyödynnetty mahdollisimman hyvin. Tunnustamme kaikki, että resursseja ja voimavaroja tarvittaisiin entistä enemmän peruspalveluihin, kuitenkin politiikoilta tuntuu loppuvan rohkeus juuri sen läpi viemiseen. Myös erikoispalveluissa tarvitaan investointeja laitteisiin ja digitaalisaation entistä vahvemmin, eikö olisi järkevää kaikkien kuntien kannalta toteuttaa se yhdessä.

Päijät-Hämeen keskussairaala sai hyvän uutisen, kun se todettiin kuuluvan niiden 12 joukkoon, jotka saivat laajan päivystyksen oikeudet. Tämä päätös mahdollistaa nykyisten työpaikkojen säilymisen erikoissairaanhoidossa. Työllisyyden kannalta se elintärkeä, sillä suurimmat työllistäjät tässä maakunnassa ovat sote ja hyvinvointisektori. Tämä ei kuitenkaan yksistään riitä. Tulevaisuudessa kilpailu kuitenkin kiristyy entisestään maakuntien välillä. Eikö olisi aika pysyä tässä mukana ja vahvistaa kunnallisia toimintoja. Se olisi samalla positiivinen viesti valtakunnan tasolle, että Päijät-Hämeessä osataan ja tehdään, ei ainoastaan Eksotessa.

Muutokseen voi suhtautua monella tapaa. Muutosta voi vastustaa tai lähteä muutokseen mukaan. Näen, että muutoksen mukana olemalla vaikutamme paljon  enemmän kuin vastustamalla sitä.

Toivon, että tänään äänestettäessä ei käy kuin Englannille Eu:n osalta. Kielteisen päätöksen seurauksia ei ole ennakoitu ja arvioitu riittävästi. 

Lahden kaupungin talouden tasapainottaminen

Maanantai 11.5.2015 - K.Suhonen

Tänään pidettiin vuoden haastavin valtuuston kokous, sillä esityslistalla oli talouden tasapainottamiseen liittyvät toimenpiteet. Asia tuotiin valtuustoryhmille ja valtuutetuille tiedoksi hyvin lyhyellä aikataululla. Neuvotteluja pidettiin viimeiseen saakka ja tarkentavia kysymyksiä esitettiin toimialajohtajille. Lopputuloksena oli, että päätösten lykkäämien olisi vaikeuttanut vielä enemmän toimialojen tilannetta.

Erityisesti sivistystoimialan säästöt huolettivat sekä päättäjiä että lapsia ja heidän vanhempiaan. Käytännössä myös sosiaali -ja terveystoimialalla on haasteellinen tilanne. Tänään tehdyllä päätöksellä haluttiin turvata erityisesti opetus ja ryhmäkoot. Valtuusto edellytti myös, että lautakunnat raportoivat päätöksistä valtuustolle elokuun aikana erikseen järjestettävässä tiedotustilaisuudessa. Mikäli lautakuntien päätökset johtavat päinvastaiseen tulokseen, niin kaupunginhallituksella on mahdollisuus vielä käyttää otto-oikeutta ko asiassa.

Joukkoliikenteen osalta päätösesitys oli kompromissi ryhmien välillä, johon päädyttiin kaupunginjohtajan kanssa käydyn keskustelun perusteella. 

Jatkossa tämänkaltaista asioiden valmisteluprosessia ei tule enää sallia, vaan asiat on tuotava ajoissa tiedoksi ja pohdittavaksi.

Lapsissa ja nuorissa Suomen tulevaisuus

Keskiviikko 15.4.2015 - K.Suhonen

Lapsille  turvattava "elämän eväät"

Meidän tulevaisuus on lapsissa ja nuorissa, joten heidän sekä kasvuun että kehitykseen on panostettava. Heidän mahdollisuuteen kasvaa aikuiseksi vaikuttaa paljon vanhempien hyvinvointi ja voimavarat.  Tällä hetkellä työssäkäyvät ovat hyvin kovilla jaksamisen kanssa. Tilanne korostuu entisestään, mikäli vanhempi on yksinhuoltaja. Vastaavasti osalla vanhemmista ei ole töitä, mistä aiheutuu taloudelliset vaikeudet arjen hallitsemiseen. Tässä ajassa on erityisen tärkeää huomioida erilaisten perheiden tilanne ja arki.

Pienten lasten koteihin tarvitaan kotiapua ja neuvoloiden tukea. Vaikeissa tilanteissa ei auta yksistään lapsen auttaminen, vaan on tuettava koko perhettä arjessa eteenpäin. Erilaisia työaikajoustoja pitää mahdollista lasten vanhemmille ja päivähoitoratkaisuja. Kunnissa tulisi olla perheille mahdollisuus päivätoimintaa, missä voi tehdä asioita yhdessä lasten kanssa ja samalla tavata muita perheitä. Parasta apua on myös toimivat peruspalvelut, jolloin pääsee hyvissä ajoin avun piiriin ja eikä tilanne pääsee vaikeutumaan. Joskus edessä voi olla lastensuojeluun turvautuminen, mutta tämäkin tulee tehdä koko perhettä eteenpäin auttaen. Työ vaatii riittävästi osaavia työntekijöitä, sillä tilanteita pitää huomioida yksilöllisesti. Joissakin kunnissa työntekijää kohden olevat lapsi/perhemäärät ovat niin suuret, että työstä ei selvitä säädetyissä suosituksissa. Ammattilaiset eivät ehdi todellisuudessa edistämään lapsen etua. On mietittävä suositusten muuttamista pakollisiksi määräyksiksi, jotta ammattilaisten mahdollisuudet auttaa perheitä ovat todelliset.

Päivähoitolakia ja asetuksia tulee uudistaa tulevalla kaudella, sillä se ei vastaa nykyistä toimintaympäristöä. Siinä pitää huomioida nykyistä paremmin lapsen tarpeet ja oikeudet. Sääntely on vähäistä myös vanhempien ja huoltajien asemaan liittyen. Lisäksi päivähoidossa tulee huomioida erityistukea tarvitsevien lasten tarpeet, sillä heitä saattaa olla ryhmässä useampia.  Päivähoidon henkilöstö tekee vaativaa työtä ja sen vuoksi ammatillinen osaaminen korostuu käytännössä. Tällä hetkellä päivähoidossa työskentelevien ammattilaisten koulutus on hyvin kirjavaa. On todettu tutkimusten perusteella, että henkilöstön osaaminen ja koulutus ovat suorassa suhteessa päivähoidon laatuun, unohtamatta tässä yhteydessä myös johtamista. Varhaiskasvatusta tulee ohjata valtakunnallisesti ja kehitettävä yhtenäistä tilastointi- sekä tutkimustyötä.

Lapsen ensimmäiset elinvuodet on kaikkein herkimmät, mutta polku tulee jatkua turvattuna myös koulussa. Koulukiusaaminen on noussut hyvin esille julkisuuteen ja korostettu varhaista puuttumista.  Monissa vaikeissa tilanteissa tarvitaan eri sektoreiden yhteistyötä, jota tulisi tarkastella lainsäädännönkin osalta. Tavoite tulee olla taas lapsen etu. Sektorien väliset raja-aidat eivät saa olla esteenä lasten kasvatus- ja auttamistehtävissä silloin, kun lapsen etu vaatii. Mielenterveysasioissa lapset ja nuoret tulee päästä hoitoon joustavasti ilman lähetettä, jotta viiveitä ei tule. Perheiden auttamiseen löytyy vahvaa osaamista julkisten palveluiden lisäksi kolmannelta sektorilta ja tarvittaessa yksityisiltä.

Kaiken tämän  ohella kaikilla lapsilla tulisi olla mahdollisuudet harrastaa ja elää turvallista elämää. Siihen vaikutamme yhteiskunnassa monilla eri sektoreilla. Usein kaupunkisuunnittelussa ja toimitiloissa lapsille toimivat ratkaisut toimivat myös kaiken ikäisillä. Terveellisyys ja turvallisuus ovat siinä kaikkein tärkeimpiä asioita meille kaikille.

 

 

Suomen liittyminen Natoon?

Torstai 9.4.2015 - K.Suhonen

Mitä hyötyä Suomen liittymisestä Natoon?

Nato-kysymys on noussut voimakkaasti yhdeksi vaalien keskeiseksi teemaksi. Asia nousee esille sekä yksittäisten ihmisten kysymyksissä että vaalikoneissa.  Natoon liittymistä on tarkasteltava siitä näkökulmasta, että mitä lisäarvoa liittyminen antaa Suomelle tai antaako ollenkaan?

Mielestäni Suomen ei tule liittyä tällä hetkellä Natoon, sillä Suomi ei uhkaa Venäjää  eikä Venäjä Suomea. Mikäli kuitenkin päättäisimme liittyä Natoon, niin muodostaisimme välittömästi uhkan Venäjälle. Tässä tilanteessa  Venäjän ja  lännen ristiriidat siirtyisivät suoraan Suomeen. Liittymisellä provosoimme tietoisesti Venäjää, sillä hekin haluavat luonnollisesti suojella omia intressejään. Suomen Natoon liittyminen sulkisi Venäjän saarroksiin ja kaventaisi Venäjän mahdollisuuksia liikkua Itämeren ja Jäämeren suuntaan.

Natoon liittyminen vaikeuttaisi myös kaupankäyntiä, mistä olisi välittömät seuraukset Suomen yritysten markkinoille ja mahdollisesti energian saantiin. Olemme tällä hetkellä voimakkaasti riippuvaisia Venäjältä tulevasta maakaasusta, mutta myös kivihiilestä ja raakaöljystä. Tavaravientiä Suomesta Venäjälle on noin 10%  ja monet yritykset toivovat siltä suunnalta piristystä taloudelliseen taantumaan. Päijät-Hämeessä Venäjän rooli korostuu etenkin matkailussa, jossa turismi tuo huomattavasti tuloja alueelle. Suomen on pienenä maana haettava mahdollisuuksia sieltä, mistä niitä on saatavilla. Jopa valtion takauksia tulisi tässä tilanteessa harkita yritysten vientiponnistelujen tueksi.

Suomi on jo nyt osa länttä, sillä Euroopan Unioni pakottaa monessa asiassa solidaarisuuteen. Tämä pienentää  liikkumavaraamme. On kuitenkin edelleen panostettava kahdenvälisiin suhteisiin  ja pidettävä yllä vuorovaikutusta eri tasoilla. Aktiivisuutta on hyvä olla sekä kansalaisjärjestöjen että ystävyyskaupunkien välillä maan johdon lisäksi. Suomalaisilla itsellään on oltava vastuu siitä, millaisen poliittisen kuvan luomme Venäjälle. Yhteistyöllä ja aktiivisella vuorovaikutuksella luomme myös luottamusta.

Nyt olisi kaikkein oleellisinta keskittyä omaan puolustukseen   -  puolustusvoimien resurssien turvaamiseen ja kehittämiseen. Suomen keskeisimmät  tukijalat ovat yleinen asevelvollisuus, uskottava puolustus ja koko maan puolustaminen.  Meille riittää Naton kumppanuus, joka mahdollistaa puolustusvoimien harjoittelun ja vahvistaa osaamista. Lisäksi  yhteistyö Ruotsin kanssa on kannatettavaa.  Puolustusvoimille on turvattava riittävät toiminta- ja materiaaliresurssit. Nato -selvitys on hyvä kuitenkin tehdä seuraavan hallituksen aikana, niin saadaan vielä konkretisoitua hyödyt ja haitat.  Nato suosittaa 2.1% bruttokansantuotteesta käytettäväksi puolustusmenoihin, joka on selkeästi enemmän kuin nykyisin käytetty määräraha.

Suomen on rohkeasti nähtävä oma etu Venäjän rajanaapurina. Meillä on yhteistä rajaa yli 1300km, mikä pitää ymmärtää myös Brysselissä.  Suomi hyötyy varmasti hyvistä suhteista Venäjään monin tavoin.  Näkisin, että suurimmat uhkakuvat tulisi nähdä kansainvälisen terrorismin ja rikollisuuden sekä pakolaisuuden osalta, joihin meidän tulee keskittyä. Suomelle on tärkeää, että meillä on ennakoitavat, vakaat ja rauhalliset rajat. Tuleva eduskunta jatkaa yksityiskohtaisempaa keskustelua maamme turvallisuuspoliittisesta linjasta.

Vanhustenhoito

Perjantai 3.4.2015 - K.Suhonen

Vanhustenhoidon tulevaisuus

Haluan omalta osaltani vastata ESS:n lukijan  kirjoitukseen (31.3) " Kotiko paras paikka?" , jossa kuvattiin vanhustenhoitoa tämän hetken Suomessa ja haastettiin kansanedustajaehdokkaita vastaamaan asiaan. Vanhustenhoito on saanut  paljon julkisuutta tiedotusvälineissä, kun hoito ei enää täytä inhimillisiä arvoja. Tämä on myös meille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille kaikista kuluttavinta, kun työtä ei voida enää tehdä arvojen mukaisesti.

Meillä on meneillään voimakas rakennemuutos, kun vanhusten hoidon laitosvaltaisuutta puretaan. Tilalle tarjotaan pääsääntöisesti  palvelutaloasumista ja kotihoitoa. Muutoksen yhteydessä ei ole kuitenkaan samassa suhteessa lisätty resursseja  avohoitoon, kun niitä on purettu. Tilanne muistuttaa  aiemmin tehtyä mielenterveyspotilaiden sairaalahoidon purkua. Nyt olisi  erityisen suuri tarve kehittää erilaisia hoitomuotoja, sillä kaikki eivät selviä kotona edes kotipalvelun turvin, kuten muistisairaat.

Kotipalvelussa ja palvelutaloissa tarvitaan nykyistä enemmän henkilöstöä, jotta ihminen voidaan kohdata kunnioittavasti ja mahdollistaa omatoimisuuden tukeminen.  Samaan aikaan on huolehdittava henkilöstön osaamisesta, kun potilaat ovat entistä sairaampia. Meillä on korkeatasoista koulutusta, kun vaan mahdollistamme heidän palkkaamisen kentälle. Näiden hoitomuotojen rinnalle tarvitaan lisäksi perhehoitoa, päivähoitoa, päivätoimintaa, omaishoitoa ja erilaista kuntoutusta. Toimintakykyä voidaan tukea  mm. liikuntaryhmillä ja ulkoilukummeilla yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kuntia tulisi kannustaa  ja velvoittaa valtion suunnalta näiden toimintojen kehittämiseen nykyistä vahvemmin, avohoitoon panostaen.

Osa ikäihmisistä ja omaisista haluaa myös osallistua palveluiden hankintaan ja valintaan. Tähän tulisi kannustaa lisäämällä palvelusetelin käyttöä.  Pienissä kunnissa erityisesti palveluseteli mahdollistaisi uutta yrittäjyyttä hoiva- ja hoitoalalle. Lisäksi kotitalousvähennysten ulottaminen vanhusten terveydenhoitopalveluihin mahdollistaisi palveluiden omaehtoisen ostamisen.  Moni ikääntyvä on motivoitunut ostamaan palveluita oman hyvinvoinnin turvaamiseksi, mikäli siihen on varaa.

Ihmisten eriarvoisuuteen palveluiden saatavuudessa tulee erityisesti kiinnittää huomiota. Omaishoidon siirtämisestä Kelalle on puhuttu vuosia, mutta mitään ei ole tehty. Joissakin kunnissa on tarjolla kuntoutusta ja erityistyöntekijöitä , toisissa ei.  Tulevaisuudessa on yhdistettävä voimavarat erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon osalta . Tällä hetkellä terveysasemille on ihan liian pitkät jonotusajat. Organisaatioiden rakentaminen alueellisesti mahdollistaa samat palvelut ja tietojärjestelmät nykyistä laajemmalle alueelle, eikä potilaan hoitopaikan siirto aiheuta turhaa työtä niin paljon kuin nyt.

Asiakkaiden- potilaiden lisäksi olen huolissani ammattilaisten jaksamisesta kentällä, jos resurssit eivät ole oikeassa suhteessa tehtävään työmäärään. Kotihoito on siitä nyt pahin mahdollinen esimerkki, kun työntekijät uupuvat ja vaihtuvat epäinhimillisen tilanteen vuoksi.  Työtä ei pystytä tekemään koulutusta ja osaamista vastaavalla tavalla. Osa kehittämisestä pystytään tekemään hyvän johtamisen ja organisoinnin avulla, mutta suurempaan muutokseen tarvitaan päätöksentekijöitä sekä alueellisella että valtakunnallisella tasolla. Sosiaali- ja terveydenhuollon kenttä on niin laaja, että sen tunteminen edellyttää väistämättä käytännön kokemusta. Näissä eduskuntavaaleissa otamme kantaa myös näihin asioihin äänestäessämme henkilöitä päättäjiksi. 

Kiertotaloudessa tulevaisuuden työpaikat

Sunnuntai 15.3.2015 - Kaarina Suhonen

Kiertotaloudessa tulevaisuuden työpaikat

Keskeinen puheenaihe on tällä hetkellä , miten saadaan luotua uusia työpaikkoja ja Suomi uudelleen nousuun. Suomi tarvitsee uusia kasvualoja ja työpaikkoja, jotta voimme ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa. Väestö ikääntyy ja kulutus  kasvaa luonnonvaroja uhmaten. Nykyisellä kasvulla emme pysty rahoittamaan julkisia palveluita.

Kulutusyhteiskunnasta tulisikin siirtyä mahdollisimman nopeasti entistä enemmän kierrätysyhteiskunnaksi. Kiertotalouden mallissa luodaan tuotteille ja materiaaleille uutta arvoa, hyödyntäen uusia menetelmiä ja teknologiaa. Parasta tässä on se, että se on samalla ympäristöystävällinen toimintapa, kun jätettä ja hukkaa ei synny. Tavoitteena tuleekin olla, että kaatopaikalle ei enää siirry jätettä. Tässä tarjoutuu monia mahdollisuuksia sekä materiaalitehokkuuden, energiatehokkuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseen. Omalta osaltaan kehitystä tukee myös  lainsäädäntö, joka  pakottaa kierrättämään entistä enemmän. Tämä tarjoaa kasvumahdollisuuksia suomalaisille yrityksille kierrätysliiketoiminnassa ja ympäristöosaamisessa, mikäli uskallamme siihen tarttua.

On todettava, että Lahti ja Lahden seutu  on positiivisella tavalla hyödyntänyt ympäristöosaamistaan ja kiertotalouden mahdollisuuksiaan  mm Kujalassa. Siellä vihittiin käyttöön viime viikolla Suomen suurin biokaasulaitos, joka hyödyntää biojätettä ja jätevettä tuottamalla biokaasua. On erittäin hienoa, että olemme saaneet toteutettua hankkeen juuri Lahteen, missä tarvitaan kipeästi uusia työpaikkoja. Samalla hanke todentaa strategiaamme, jossa visiona  on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki.

Biokaasua voidaan käyttää liikennepolttoaineena ja kierrätyskaasuna. Erityisesti tämä biopolttoaineen hyödyntäminen on tulevaisuutta, sillä se on vähäpäästöisin ja edullisin liikenteen biopolttoaine. Uusiutuva ja kotimainen biokaasu tarjoaa tehokkaan tavan vähentää energian käytöstä koituvia päästöjä.  Kuntien tulisikin voimakkaasti lisätä joukkoliikenteessä kaasubussien käyttöä. Lahdella olisi ollut erinomainen mahdollisuus hyödyntää tätä myös omassa joukkoliikenteessä, mutta joukkoliikenteen tarjouskilpailussa sitä ei osattu riittävästi nostaa esille.

Uusien innovaatioiden kehittäminen vaatii  rohkeutta kunnalta ja valtiolta investoida. Rahoituksen lisäksi tarvitaan selkeää viestiä myös verotuksen ja lainsäädännön osalta. Etenkin lainsäädännössä ja lupaprosessin käsittelyssä on tällä hetkellä esteitä, jotka vaikeuttavat hankkeiden toteutumista. Näitä onkin syytä tarkastella uudelleen kokonaisuutena, kun hallitus vaihtuu. Laki ei tällä hetkellä mahdollista muutenkaan  parhaalla mahdollisella tavalla jätteiden hyödyntämistä energiamuotona.

Päijät-Hämeessä yhdyskuntajätteestä kierrätetään 95%, mihin monet muut alueet eivät pääse. Raaka-aineen osalta meillä ei tule olemaan puutetta ko tuotteesta. Kierrättämällä nykyistä enemmän pelkästään jätteitä, niin voimme luoda Suomeen runsaasti uusia työpaikkoja. Jos jätteitä kierrätettäisiin edes puolet, niin Suomeen syntyisi yhden arvion perusteella heti yli 10 000 uutta työpaikkaa.  

Lahti on konkreettisesti pystynyt  osoittamaan tekoja ympäristöystävällisyydessä ja toivottavasti suunta jatkuu. Lahdella on nyt todellisia mahdollisuuksia luoda uusia vahvuuksia.  Kuluttajien lisääntynyt ympäristötietoisuus kasvattaa biokaasuratkaisujen kysyntää tulevaisuudessa varmasti muuallakin kuin Suomessa.  Se lisää  myös omavaraisuusastetta, mikä vähentää  riippuvuutta energiasta ulkopoliittisesti haastavassa tilanteessa.

 

Ammattitaitoinen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö

Torstai 12.3.2015 - K.Suhonen

Sairaanhoitajapäivät 12.3 -Tapahtuma täynnä tietoa, taitoa ja verkostoitumista. Sairaanhoitajapäivät kokoavat ammattilaisia erityisesti asiantuntijaluennoille, mutta myös näkemään uusia tuotteita, innovaatioita ja taitoja. Tietoja vaihdetaan ja verkostoidutaan aktiivisesti. 

Presidentti Niinistö piti hyvän avajaispuheen, jossa hän mainitsi erityisesti sairaanhoitajien kantavan huolta terveyspalveluiden saatavuudesta ja laadusta. Asia on oikeasti koko kansan huoli. Sairaanhoitajat - Me näemme sen arjen, miten erilaiset käytännöt tällä hetkellä toimii sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä miten palveluiden eriarvoisuus kasvaa asuinpaikan mukaan. 

Avajaispäivänä annettiin tunnustusta  arvokkaasta työstä palkitsemallla Ihmisen parhaaksi -palkinnolla skitsofrenia uusiutumista ehkäisevä työryhmä. On tärkeää jakaa tunnusta hyvistä käytännöistä ja toimintamalleista. Arvostan juuri tälläisenä aikana mielenterveyspotilaiden hoidon kehittämistä, johon suuri tarve eri puolilla maata. 

Osaavien ja ammattitaitoisten sosiaali- ja terveydenhuollon hoitohenkilöstön avulla luodaan edellytykset potilas- ja asiakaskeskeiselle, vaikuttavalle, laadukkaalle ja kustannustehokkaalle hoitotyölle. Tämä onnistuu jatkossa vain laadukkaan koulutuksen turvaamisella ja hyvällä johtajuudella. Hoitotyön osaavia johtajia tarvitaan organisaatioiden kaikilla tasoilla: strategisella, operatiivisella ja lähijohtamisen tasolla. 

Naistenpäivänä - naisiin kohdistuvat epäkohdat

Sunnuntai 8.3.2015

Naistenpäivänä 8.3 - naisiin kohdistuvien epäkohtien esille tuominen

Tänään on Naisten juhlapäivä, mutta samalla mahdollisuus nostaa esille epäkohtia, jotka koskettavat naisia. Monet naisjärjestöt kuten Suomen Keskustanaiset ja Naisjärjestöjen Keskusliitto ry ovat nostaneet ansiokkaasti julkilausumillaan tärkeitä yhteiskunnallisia asioita esille. Naiset ovat merkittäviä hyvinvoinnin rakentajia, jonka vuoksi heistä- meistä kannattaa pitää huolta!

Suomessa erityisenä huolena ovat yksinhuoltajanaisten köyhyys, naisiin kohdistuva väkivalta ja nuorten tyttöjen korkeat itsemurhaluvut sekä palkkojen sukupuolten välinen epätasa-arvo.Palkkatasa-arvon puolesta on saatu eniten julkisuutta, kun myös naisvaltaiset ammattiliitot ovat nostaneet asiaa voimakkaasti esille. Yksinhuoltajanaisten köyhyys on merkittävä kasvava ryhmä, joista osa on yksin yrittäjiä.

Lasten ja nuorten hyvinvointia seurataan kunnissa hyvinvointikertomuksin, mutta puututaanko epäkohtiin riittävällä voimalla. On huolestuttavaa lukea, että Suomessa nuoret tytöt tekevät toiseksi eniten itsemurhia koko Euroopassa. On selvitettävä syyt ja mietittävä niihin nykyistä tehokkaampia keinoja. Kunnat ovat vähentäneet palveluita, jonka vuoksi palveluihin on vaikea päästä nopeasti silloin, kun on siihen tarvetta. Sama koskee väkivallan kohteeksi joutuneita uhreja. Apu näissä tilanteissa ei voi odottaa useita päiviä tai jopa viikkoja. 

Kolmannen sektorin toimijat tuottavat Suomessa erittäin hyviä palveluita julkisen palvelujen rinnalle. Hyvänä esimerkkinä meillä on mm. Rikosuhripäivystys ja  Ensi- ja turvakotien Liitto. On tärkeää turvata näiden erityisosaamista sisältävien järjestöjen toiminta säästöistä huolimatta. Kuntien asenteessa on kuitenkin vielä korjaamisen varaa, sillä sopimuksia kolmannen sektorin kanssa voisi nykyisestään laajentaa. 

Jokainen päättäjä on avainasemassa resurssien suuntaamisessa oikeisiin kohteisiin. Tutkimusraporttien kautta saatava tieto tulee usein jälkikäteen, joten mahdollisimman laaja verkostoituminen ja palautteen kerääminen on tärkeää yhteisten tavoitteiden onnistumiseksi. Päätöksenteossa tarvitaan sekä naisia ett' miehiä. Naisia haastankin erityisesti nostamaan näitä asioita esille muulloinkin kuin Naistenpäivänä.

Hyvää Naistenpäivää kaikille!

Liikumisen iloa -kuntapäättäjät esimerkkinä?

Sunnuntai 1.3.2015

Liikkumisen iloa- kuntapäättäjät esimerkkinä

Liikunnan merkityksestä hyvinvoinnille puhutaan paljon sekä terveydenhuollon ammattilaisten että politiikkojen toimesta. Tutkimukset ovat kiistatta osoittaneet, että hyvä kunto ja liikunta vähentävät stressiä. Hyväkuntoinen jaksaa paremmin sekä fyysisesti että psyykkisessti.

Itse pyrin liikkumaan päivittäin vähintään koiralenkillä. Tunti luonnossa liikkuen saa  usein ihmeitä aikaan rankankin päivän jälkeen. Hyvänmielen lisäksi moni " ajatuksissa pyörivä murhe" saa oikeat mittasuhteet. Liikkumisesta on tullut elämäntapa, joka on opittu nuorena vanhempien kannustamana. 

Mikäli ei ole koskaan liikkunut, niin kynnys liikkeelle lähtöön voi olla suuri. Tällä hetkellä ihmiset ovat vähän jakaantuneet kahtia, kun osa liikkuu tosi paljon ja sitten on niitä, jotka eivät vaan löydä itselleen liikunnallista harrastusta. Tässä olisi mielestäni hyvä mahdollisuus työnantajien "tsempata" ihmisiä liikkeelle. Erilaiset ryhmäliikuntamuodot voisivat olla osa työkulttuuria ja siihen kannustettaisiin erilaisin keinoin. Tämä maksaisi varmasti itsensä takaisin parantuneena työkykynä. 

Liikunnan aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä. Ikäihmisten kohdalla on saatu myös erinomaisia tuloksia liikunnan vaikutuksesta. Hoiva- ja hoitokuluja saataisiin varmasti vähennettyä, kun arkiliikuntaa lisättäisiin tuntuvasti. Tässä tarvitaan kuitenkin aktiivista tukea sekä kunnan että järjestöjen puolelta. Voimaa vanhuuteen -hankkeessa on pystytty osoittamaan hyviä käytäntöjä ympäri Suomea. Lahtikin on ollut tässä hankkeessa mukana. Pysäkkilenkit, lähiliikuntapaikat ja erilaiset liikuntaryhmät saatiin perustettua juuri ikäihmisten tarpeisiin. Haasteet eivät kuitenkaan siihen lopu, sillä moni vanhus/ liikuntarajoitteinen kaipaa vielä ulkoiluttajaa.

Olemme liikaa suoritushakuisia liikunnassakin, jolloin tulee paineita saada tietty aika tai tulos. Liikunnan ilo pitäisi löytää ilman suorituspakkoa. Meillä on käytössä sykemittareita ja aktiivisuusrannekkeita, mutta ilmankin niitäkin pärjää.

Finlandiahiihdossa päätimme Saila Lehtomäen kanssa, että ensi vuonna haastamme kaikki valtuutetut hiihtämään itselleen sopivan matkan ilman aika-tavoitetta. Itsekkin hiihdin tänä vuonna hiihtämisen ilosta 20km 10-vuotiaan poikani kanssa, kun hiihtokilometrejä oli tullut niin vähän. Katsotaan saammeko koko valtuuston mukaan ensi vuonna?

Kuntapäättäjinä voimme ainakin olla itse esimerkkinä.Jokainen kunta voisi kannustaa kuntapäättäjät liikkeelle yhteen oman alueensa urheilutapahtumaan vuosittain. Lahdesta löytyy varmasti paikkoja, jossa voi aloittaa omaehtoisen liikkumisen. 

Kotimaisia elintarvikkeita etsien

Perjantai 27.2.2015 - K.Suhonen

Kotimaisia elintarvikkeita etsien

Yritän suosia kotimaisia tuotteita mahdollisimman paljon käydessäni kaupassa. Päätökseeni on monta syytä, mutta erityisesti ajattelen valinnoissani terveellisyyttä ja työllistävää vaikutusta. Myös lähellä tuotetulla tuotteella on lyhyempi hiilijalanjälki kuin kaukaa tuodulla elintarvikkeella. Ajoittain vierailen myös torilla ja suoramyyntipaikoissa.

Tänään kiinnitin huomiota leipäpakkauksen merkintöihin. Siinä luki selkeästi, että leivottu Suomessa, mutta ei raaka-aineiden alkuperää.  Nopeasti lukien Suomessa leivottu voi tarkoittaa  ostajalle, että se on myös kokonaan suomalaista. Tehdessäni valintaa kaupassa ajattelin ostavani suomalaista, mutta tutkittuani pakkausta tarkemmin en enää ollut sen kotimaisuusasteesta ihan varma. Pakkausmerkinnöissä on vielä parantamisen varaa, jotta kuluttaja voi tehdä aitoja valintoja. 

Päivittäistavarakaupan lisäksi kävin tänään paikallisella myllyllä ostamassa puurohiutaleita. Kokemus oli ihan päinvastainen, sillä mylläri osasi kertoa yksityiskohtaisesti tuotteista, joita oli tarjolla. Näitä hiutaleita ei lämpökäsitellä, jonka vuoksi ne ovat "aidompaa" ja maistuvampaa kuin isot sarjatuotannot. Koostumus on sellainen, että viiden hengen perheelle ei tarvitse keittää läheskään niin suurta määrä kuin teollisesti tuotettua valmistetta. 

Jokaisesta päivästä oppii jotakin :) Omalla toimnnallani sain myös nuorimman poikani kiinnostumaan ruuan alkuperästä. Hän totesi myllyllä, että oli tosi mielenkiintoinen keskustelu aiheesta. Lapset kannattaakin ottaa mukaan kauppaan ja opettaa arvioimaan tuotteiden sisältöä ja alkuperää - sillä on kauankantoisia vaikutuksia. 

1.3 alkaa kampanja " Kaksi viikkoa vain suomalaista ruokaa - Hyvää Suomesta". Suosittelen liittymään mukaan ja tarkastelemaan tuotteita pari viikkoa aiempaa tarkemmin. 

Koiraladut Lahdessa

Keskiviikko 11.2.2015 - K.Suhonen

Kaikille mahdollisuus hiihtää - koiralatuja Lahteen

Hiihto on  loistava liikuntamuoto talvella, etenkin Salpausselän maastoissa. Ulkoilen paljon ympärivuoden ja mukanani on usein perheen espanjanvesikoira Pyry.  Koiran omistajana on ollut kuitenkin haaste yhdistää nämä molemmat harrastukset yhtä aikaa. Ymmärrän hyvin, että talvella ulkoilureitit on keskitetty hiihtämiseen, eikä niitä saa tahallaan vahingoittaa. Moni muukin koiranharrastaja on kysellyt  koiralatuja, jonka vuoksi päätin kääntyä sekä  toimialajohtaja Kurosen että liikuntatoimenjohtaja Tommi Lankin puoleen. Sainkin tänään positiivisia uutisia ko asiasta.

Lahti ja Hollola ovat päättäneet yhdessä Messilän kanssa kartoittaa aiemmin Messilän käytössä olleiden ratsastusreittien mahdollisuuksia ja resurssointia koiralatukäyttöön.  Tämä mahdollisuus on avautunut, kun ratsastustalli lopetti toimintansa Messilässä. Nyt olisi hieno mahdollisuus kaikille koiranomistajille päästä hiihtoladuille, mutta myös  matkailijoille, jotka omistavat koiran. Koira on Suomessa joka viidennessä perheessä, joten tilausta tälläiselle on olemassa. 

Tällä hetkellä Lahdessa on tarjolla koiralatua ns koirakentällä Urheilukeskuksen tuntumassa ja Hollolan kunta kaavailee kelien salliessa koiralatujen vetämistä Työtjärven jäälle. Lahden reitti on kuitenkin tällä hetkellä melko vaatimaton kunnon hiihtolenkin tekemiseen. Tästä on kuitenkin hyvä edetä ja maltan odottaa ensi talvea :)

Hämeen rykmentin lippu on laskettu

Keskiviikko 31.12.2014 - K.Suhonen

Hämeen rykmentin lippu on laskettu, mutta katse on silti eteenpäin!

Tänään saimme olla mukana juhlistamassa Hämeen rykmentin lipun laskua Hennalan varuskunnan lippukentällä viimeistä kertaa. Tilaisuus oli juhlavuudestaan huolimatta haikea, sillä monilla läsnäolijoilla on muistoja, jotka tavalla tai toisella liittyvät Puolustusvoimien toimintaan.  Varuskunta on elävöittänyt koko maakuntaa yli sadan vuoden ajan, joten siihen liittyvät muistot jäävät sydämiimme. Hämeen rykmentin komentaja Risto Kolstela on tehnyt parhaansa tässä vaativassa tehtävässä lopettaa varuskunnan toiminta ja onnistunut siinä erinomaisesti. Hän on pystynyt toimillaan huomioimaan työntekijät, varusmiehet, järjestöt ja eri yhteistyökumppanit.

Tästä on kuitenkin selvittävä. Sotilaspastori Kaakinen sanoi osuvasti -lainaten puolustusvoimien komentoa "Katse eteenpäin". Emme voi jäädä paikoilleen suremaan, vaikka tällä hetkellä tilanne tuntuu lohduttomalta.   Panssariprikaati, Kaartin jääkärirykmentti ja Kainuun prikaati ottavat nyt jatkaakseen  Hämeen rykmentin toimintoja. Alueelle jää toimimaan Panssariprikaatin alaisuudessa Aluetoimisto, Maanpuolustuskoulutus (MPK) ja monet vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt. Yhteistyö tulee varmasti jatkumaan Panssariprikaatin kanssa, näin meille on vakuutettu. Kuitenkin muutos tuo enemmän vastuuta myös vapaaehtoisille maanpuolustusjärjestöille maanpuolustustahdon ja -tietouden  sekä veteraaniperinteen ylläpitämisessä.

Puolustusvoimat ovat olleet pakotettuna tekemään säästöjä, joiden seuraukset näemme nyt. Muita lakkautettavia varuskuntia ovat samaan aikaan  Lentosotakoulu ja Pioneerirykmentti ja muutamia muita on lakkautettu jo aiemmin. Tilanne ei voi jatkua enää näin, vaan tulevaisuudessa Puolustusvoimien määrärahoja on tarkasteltava uudelleen. Suomella tulee olla puolustuskykyinen ja uskottava armeija jatkossakin. Yleinen asevelvollisuus ja ajanmukainen kalusto, unohtamatta kertaharjoituksia ja reserviläisten osaamista ovat niitä keinoja, joilla turvataan parhaiten myös Suomen Itsenäisyys tulevaisuudessa.

 

SOTE- uudistus mahdollistaa

Maanantai 29.12.2014 - K.Suhonen

SOTE- UUDISTUS MAHDOLLISTAA ASIAKASLÄHTÖISYYDEN

Meneillään oleva sosiaali- ja terveydenhuollon (Sote) uudistus mahdollistaa nykyistä paremmin asiakas- ja potilaslähtöisyyden. Tällä hetkellä perusterveydenhuolto- ja erikoissairaanhoito toimivat erillään, samoin siihen kiinteästi liittyvät sosiaalipalvelut. Asiakas tai potilas liikkuu organisaatioissa niiden ehdoilla ja jokaiseen hätään haetaan apua eri paikoista. Raja-aidat eri organisaatioiden välillä hidastavat tiedonkulkua ja potilaalta tai heidän omaisiltaa vaaditaan usein aktiivisuutta oikean tiedon löytymiseksi. Erityisesti tämä nykyinen käytäntö kuormittaa monisairaita, joilla saattaa olla myös sosiaalipalveluiden tarvetta. Sekä säännöt että organisaatioiden rakenne jopa estää palveluiden saatavuuden.

Uudistus mahdollistaa tulevaisuudessa sen, että palvelut -palvelupolut voidaan rakentaa ilman raja-aitoja ja päällekkäisyyksiä. Jos suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon nykyistä enemmän ihminen, niin asiat tulevat myös nykyistä nopeammin hoidetuksi. Ihmisen hyvinvointi koostuu kuitenkin monista erilaisista osista ja niiden tulee olla tasapainossa, jotta turvaamme hyvän elämänlaadun. Asiakkaiden palvelutarpeet tunnistaminen onnistuu vain mukaan ottamalla muutokseen myös asiakkaat. Siitä hyviä esimerkkejä on joissakin organisaatioissa perustetut asiakasraadit. Lisäksi asiakkaan ja potilaan sitouttaminen omaan hoitoon vaatii entistä enemmän tiedon jakamista, jotta asiakkaalla on mahdollisuus tehdä todellisia valintoja.

Uudistus vaatii ammattilaisilta hyvää suunnittelua ja aktiivista yhteistyötä yli nykyisten sektorirajojen. Siihen tarvitaan uutta osaamista sekä työntekijöiltä että esimiehiltä. Muutos tapahtuu yhdessä tekemällä tavoitteellisesti ja alueellisesti sopivien ratkaisujen etsimistä yhteistyössä erilaisten toimijoiden kanssa. Tässä yhteydessä täytyy toivoa myös, että sähköiset tietojärjestelmät kehittyvät yhteneväisempään ja asiakasystävällisempään suuntaan.

Edelleen palvelut tuotetaan tai  järjestetään alueellisesti kuntayhtymien pohjalta. Kuntayhtymissä ei kuitenkaan ole olemassa kaikkea osaamista eikä tule ollakaan, vaan tukena tulee käyttää yksityisiä ja kolmannen sektorin toimijoita. Kuntayhtymien tulee pysyä notkeina kehittymään asiakastarpeiden mukaan ja siinä auttaa ulkopuoliset toimijat.

Muutosprosessi on nyt aloitettu ja se on odotettu. Sosiaali- ja terveydenhuollon muutos ei kuitenkaan tapahdu hetkessä, vaan sen toteuttaminen vaatii kaikilta tasoilta jatkuvaa työstämistä. Muutosta tulisi myös pystyä arvioimaan muutenkin kuin taloudellisesti.  Mittareiksi tulisikin ottaa mukaan väestön terveyserot, terveys - ja hyvinvointi. Vuoropuhelua ammattilaisten, lainsäätäjien ja poliittisten päättäjien välillä tarvitaan kokoa ajan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon muutos on niin suuri, että sitä ei voida panna kuntoo yhdellä vaalikaudella. Monikanavainen rahoitus on uudistettava ja vaikuttavutta on saatava enemmän. Hallituksen Erva-malli vaikuttaa kovin suurelta huomioimaan alueelliset tarpeet ja suhtaudun siihen hiukan epäillen. Joka tapauksessa nykyisellä tavallakaan ei voida jatkaa, vaan tärkeän asian puolesta on tehtävä työtä koko ajan.

 

Kuntaliitos

Maanantai 29.9.2014 - K.Suhonen

 Lyhennelmä Keskustaan ryhmäpuheenvuorosta Lahden valtuustossa:

Tänään kuusi kuntaa äänesti kuntaliitoksesta. Tätä on edeltänyt tiivis työskentely työryhmissä, kuntalaisten kuulemiset ja erilaiset keskustelufoorumit. Tunteet ovat olleet ajoittain hyvinkin pinnassa. Salpauskunta - sivuilla  olevat ansiokkaat selvitykset ja raportit ovat mahdollistaneet kuitenkin jokaiselle hyvää tietoa. Näistä raporteista Kiitos selvittäjille ja virkamiehille.

Luottamushenkilöt tarkastelevat äänestyspäätöstä tehdessään asiaa oman kunnan knnalta, joko puolesta tai vastaan - niin mekin täällä Lahdeessa. Olisi kuitenkin erittäin tärkeää miettiä, miten Lahden seutu menestyy ja millainen neuvotteluasema sillä on jatkossa valtakunnallisesti? Miten turvaamme alueellisen kilpailukyvyn ja positiivisen imagon ulospäin? Tulisi nähdä, että me vaikutamme siihen, miten menestymme ja miltä näytämme ulospäin. Tilanteessa pitäisi pystyä katsomaan asiaa koko maakunnan näkökulmasta ja pitkälle tulevaisuuteen. Kilpailemme valtakunnallisesti koko ajan siitä, mitkä alueet tulevat menestymään. 

Lahdella ei ole mitään syytä äänestää tässä kuntajakoselvityksessä vastaan. Lahti pärjää yksin, mutta menestyy paremmin, mikäli kuntien yhdistymisiä tapahtuu. Joka tapauksessa niin Lahdella kuin muillakin kunnilla on sopeuttamistarvetta ja - haastetta. Toimintamenoja on saatava vähennettyä.

Ilmapiiri on selkeästi positiivisempi kuntaliitokselle kuin neljä vuotta sitten. Silti kuuden kunnan myönteinen päätös olisi ollut yllätys. Ratkaisevaa onkin pystyä elämään myös päätöksen jälkeen yhdessä kuntien kanssa, jotka , jotka vastaavat ei. Muutoksessa mukana pysyminen vaatii edelleen yhteistyötä. 

Keskustan valtuustoryhmä kannatti kuuden kunnan kuntaliitosta.

Kiinteistövero

Tiistai 10.6.2014 - K.Suhonen

Valtuuston kokouksessa 9.6 tuli päättää ensi vuoden kunnallisverosta, kiinteistöverosta ja koiraverosta. Valtuustoryhmät olivat jo aiemmin sopineet käytännöstä, että asiasta päätetään  kesäkuun kokouksessa, jotta toimialan pääsevät suunnittelemaan ensi vuoden toimintaa. Valtuutetuille on myös erityisen hyvin kerrottu Lahden kaupungin taloustilanteesta ja sopeuttamistapeesta.

Keskustan valtuustoryhmä on ollut  neuvotteluissa valmis harkitsemaan kunnallisveron korotusta 0.25 % ja kiinteistöveron korotusta 15 %. Tiedostamme myös sen, että pelkillä veroilla ei tilannetta muutetaan, vaan tarvitaan konkreettisesti muitakin toimia kaupungin tilanteen korjaamiseksi.

Eilisessä valtuuston kokouksessa kiinteistöveroa esitettiin korotettavaksi 30%. Näin suurta korotusta ryhmämme ei kannattanut. Olimme valmiita äänestämään Kokoomuksen esityksen puolesta, jossa kiinteistöveroprosentti pysyy ennallaan.

Perusteluina päätökselle oli seuraavat huomiot. Vertailtaessa eri kuntien kiinteistöveroprosenttia Päijät-Hämeessä, niin pohjaesitys toteutuessaan olisi ollut maakunnan korkein. Korotus vaikuttaa kaikkiin talouksiin kerrostaloissa omakotitaloihin ja liikehuoneistoihin. Lahdessa on korkea työttömyys ja keskimääräistä alhaisempi tulotaso, mikä tulisi myös ottaa huomioon alueellisissa korotuksissa. On erittäin tärkeää, että turvaamme asumismahdollisuudet omakotitaloissa lapsiperheiden ja pienituloisten osalta. Monella lapsiperheelle on asuntolainaa asunnosta ja elämisen kustannukset ovat muutenkin siinä vaiheessa korkeimmillaan. nykyinen hallitus on muutenkin lisännyt asumisen kuluja, kuten energiaverot ja asuntolainojen vähnnysoikeuden vähentäminen.

Korotus vaikuttaa myös asukkaiden lisäksi yrittäjiin ja etenkin pienyrittäjiin. Tavoitteena tulisi kuitenkin olla, että entistä enemmän tuettaisiin pienyrittäjien  toimintamahdollisuuksia. Jos tavoitteena on heidän lisääminen, niin miksi teemme tälläisiä päätöksiä? Keskustan likehuoneistoja oon vapaana  ja osa sinnittelee tällä hetkellä toimeentulon kanssa, kun muutenkin ympäristö on muutoksessa (toriparkki).

Mielenkiintoista on nähdä, muuttuuko isojen puolueiden kannat syksyn aikana. Päätös tulee uudelleen ajankohtaiseksi loka- marraskuussa.

Lahden kaupunginsairaalan muutos/ puhe valtuustossa

Maanantai 9.6.2014 - K.Suhonen

Lahden kaupunginsairaalan uudistamista koskeva hankesuunnitelmamuutos  tuli valtuuston käsittelyyn 9 kuukauden kuluttua uudelleen edellisestä hyväksynnästä. Tälle esiteltiin perusteluiksi sairaalapaikkojen vähentäminen ja niiden muuttaminen entistä asiakaslähtöisemmiksi, avoterveydenhuollon palveluiden sijoittaminen  sairaalapaikoilta vapautuviin tiloihin ja uudisrakentamisen välttämiseltä kokonaan. Lyhyessä ajassa hankesuunnitelmaan oli tehty isoja muutoksia ja vähennetty rakennuskustannuksia. Laitoshoitopaikat on tarkoitus siirtää tulevaisuudessa Jalkarantaan.

Jalkarannan sairaalan uuden osan muuttamista akuutti- ja kuntoutussairaalaksi perustellaan hyvillä tilaratkaisuilla, joilla vältetään investoinnit vuodeosastoihin kaupunginsairaalassa. Vuonna 2007 valmistunut J-rannan sairaalan uudisosa suunniteltiin  alunperin tulevaisuuden muuttuville tarpeille ja nyt niille on tullut tarvetta.  Tilojen muuttaminen 1.5milj eurolla on varmasti mahdollinen. Sitä ennen tulee kuitenkin järjestää nykyiselle 170 potilaalle korvaavat tilat palvelutaloista, sillä kotihoitoon he tuskin sijoittuvat.  On kyse isosta potilasmäärästä ja heidän omaisistaan, joille aiemmin luvattu lopullinen hoitopaikka muuttuukin nyt  toiseksi. Miten tämä hallitaan vanhusten palveluissa ja kuinka nopeasti on löydettävissä korvaavat tilat? Muutoksen johtaminen on iso haaste sekä henkilöstön että potilaiden osalta.

Erityistä huolta aiheuttaa  voimakas ja aikaisempaa suurempi pitkäaikaispotilaiden laitoshoitopaikkojen vähentäminen. Turvataanko avohoidon resurssit samalla? On totta, että on järkevää lisätä palvelutaloasumista ja  kotihoitoa, sillä ikäihmisten määrä kasvaa voimakkaasti ja jo nyt ollaan ikääntyvien kaupunkien kärjessä.  On mielestäni hyvin positiivisesti ajateltu, jos Lahti voi korvata vaikeasti pitkäaikaissairaiden hoidon palvelutaloasumisella jättämällä ainoastaan 70 pitkäaikaislaitoshoidon paikkaa. Kohderyhmänä eivät ole ainoastaan ikäihmiset vaan myös nuoremmat fyysisesti vaikeasti vammautuneet. Palvelutalojen henkilöstörakenne  ja mitoitus on erilainen kuin sairaalassa.

Laitospaikkojen vähentäminen tapahtuu kaikkialla samaan aikaan, muissa kunnissa ja erikoissairaanhoidossa. On toivottavaa, että akuutti- ja kuntoutussairaalan osastoilta on jatkossa tilaa erikoissairaanhoidon potilaille, jotka siirtyvät entistä nopeammin perusterveydenhuoltoon. Uudet osastot eivät saisi tukkeutua sen vuoksi, että Lahdella ei ole mahdollisuuksia löytää heille oikeaa jatkohoitopaikkaa -oli se sitten koti tai palvelutalo. Meillä on ollut koko ajan jonoa palvelutaloihin ja syksyllä on edessä Tapanilan osastoryhmän lakkautus. Eriasteisille hoitopaikoille tulee olemaan koko ajan tarvetta.

Akuutti- ja kuntoutussairaalan sijainti Jalkarannassa vaikeuttaa omaisten ja henkilöstön kulkemista aikaisempaan verrattuna.  Omaisten tuki on kuitenkin kuntoutumisessa erityisen tärkeää ja  merkityksellistä.  Keskustaan  on huomattavasti helpompi tulla eri puolelta maakuntaa. Mielestäni tähän tarpeeseen tulee pystyä vastaamaan lisäämällä joukkoliikenteen vuoroja ja etenkin palvelulinjan liikennöinti alueelle.

Esitän lopuksi ponnen, jossa pyydetään sosiaali- ja terveystoimea arvioimaan omien palvelutalojen henkilöstörakenne- ja mitoitus  liittyen Kaupunginsairaalan muutoshankkeeseen ja Jalkarannan sairaalan nykyisten laitospaikkojen  muuttamiseen akuutti - ja kuntoutussairaalaksi sekä pitkäaikaishoidon laitospaikkojen vähentämiseen. Selvitys asiasta tulee antaa sosiaali- ja terveyslautakunnalle.

 

 

Strategia puheenvuoro valtuustossa

Maanantai 22.4.2013 - K:Suhonen

Lahden Keskustan valtuustoryhmä nosti esille  valtuustossa erityisesti kaksi strategista päämäärää, jotka olivat...

" Kaupunki turvaa edellytykset  asukkaiden hyvinvoinnille" ja "Lahti on kestävän kehityksen edelläkävijä ja kansainvälisesti tunnettu ympäristökaupunki."

Tiedostusvälineet nostivat esille ryhmäpuheenvuorostamme vain ympäristönäkökulman ja siihen liittyen tuulivoimaloiden rakentamiseen Lahteen. Tuulivoimaloiden lisäksi otimme esille myös muut uusiutuvat energiamuodot. Lahti ei ole tuulivoiman käytölle kaikkien otollisin alue, mutta mahdollisuus kokeiluun voisi löytyä esimerkiksi Renkomäen harjulta. Näiden lisäksi ympäristön ja asuinaluieden rakentamisessa tulisi huomioida erilaisten viheraluiden mahdollisuus toimia virkistys- ja viljelytarkoituksessa, vaikka pyrimme tiiviiseen kaupunkirakenteeseen. Nämä eivät poissulje toisiaan. Asukkaiden on vaikea tehdä ympäristöystävällisiä vallintoja, jos niiden valintojen tekeminen on tehty vaikeaksi. Toimiva joukkoliikenne - sähkö- ja biokaasubussit sekä yksityisautoilun vähentäminen keskustassa vähentää ilman saasteita. Ympäristöteema tulisi näkyä entistä paremmin sekä ulospäin että omille asukkaille.

Toinen erittäin arvokas ja  tärkein päämäärä on tehdä Lahdesta lapsiystävällinen kaupunki. Nostamalla lapset keskiöön rakennamme tulevaisuutta lujalle kalliolle. Toimintaympäristöä ja palveluiden tarkastelua tulee katsoa entistä enemmän tästä näkökulmasta. Toimiva päivähoito ja monipuoliset palvelupistet ovat osa tätä ajattelua.  Siihen kuuluu myös huolehtiminen perheiden hyvinvoinnista. Tässä ajassa on vaarana syrjäytyä sekä taloudellisesti että sosiaalisesti. Palveluiden lisäksi tulee kiinnittää huomiota yritysmyönteisestä asenteesta ja palveluista, jotta saadaa alueelle lisää työpaikkoja. Työpaikkojen lisäksi taistelemme nykyisin myös nuorisoasteen opiskelupaikkojen säilymisen puolesta. Opiskelupaikat mahdollistavat vastaavasti työntekijöitä yrityksiin.

Strategian toteutuminen on nyt luottamushenkilöistä ja kaupungin työntekijöistä kiinni. Konkreettisilla päätöksiä tekemällä osoitamme sen todeksi.

Launeen koulu

Maanantai 8.4.2013 - K. Suhonen

Monet vanhemmat ovat laittaneet viestiä Launeen koulun tilanteesta, jossa sekä lapset että työntekijät oireilevat vaikeasti. Lukuisat korjaukset näyttävät epäonnistuneen ja pitkittäneen tilannetta, vaikka tarkoitus on ollut toinen.

Kiitän kaikkia sähköpostin lähettäneitä hyvästä informaatiosta, jossa kuvaatte tilannetta. On hyvä, että viestiä laitetaan suoraan valtuutetuille.

Osa valtuutetuista on pyytänyt pikaisesti tiedotus- ja keskustelutilaisuutta Launeen koulun tilanteesta, jossa on mukana myös keskeiset viranhaltijat. Tämä tilaisuus on luvattu meille järjestää tällä viikolla. Tilanne on päässyt vaikeaksi ja päätöksiä tilanteen korjaamiseksi on tehtävä.

Tärkeintä on nyt katsoa eteenpäin ja välttää toistamasta samoja virheitä. Tärkeää olisi myös järjestää esim vanhempainilta, jossa käsiteltäisiin lasten -koululaisten altistumisen ja oireilun vaikutusta myöhempään kehitykseen. Monenlaista epätietoisuutta ja huolta esiintyy luonnollisesti.

Toivon asiaa saadaan eteenpäin!

Lastensuojelu

Tiistai 16.10.2012 - Kaarina

Sain tänään olla mukana lastensuojelun ohjausryhmän kokouksessa. Kokous oli hyvin informatiivinen ja siitä huokui vahva tahto painopisteen siirtämisestä ennaltaehkäisyyn ja perhehoidon lisäämiseen. Tämä kaikki vaatii toiminnan ja resurssien uudelleen organisointia eikä tapahdu hetkessä. Työ vaatii kaikkien sitoutumista ja pitkäjänteistä kehittämistä.

Lastensuojeluilmoitusten määrä on ollut tänä vuonna kasvussa, mutta siihen on varmasti syynsä myös ilmoitusherkkyyden lisääntyminen.Huostaanotot vaihtelevat vuosittain, mutta kasvua on edelliseen vuoteen verrattuna kiireellisten sijoitusten kohdalla. Uusien sijoitusten vastapainona on kuitenkin purettujakin huostaanottoja.

Lastensuojelun asiat ovat olleet erityisenä painopisteenä lautakunnassa. Toimintaa on uudelleen organisoitu ja esimiestyöllä on myös ollut merkittävä osuus asiaan. Sisällön kehittäminen on nyt mielestäni hyvässä vauhdissa. Toiminnalla on päämäärä ja laatukriteerit entistä selvemmin. Kehittämistyössä otetään huomioon huomioon asiakkaidenkin näkökulma ja palaute, mikä on avainasemassa toiminan onnistumsiessa.

Lastensuojelun kenttä on haastava ja laaja. Eniten toivon, että henkilöstö jaksaa tällä sektorilla tehdä työtä ja se myös kiinnostaa jatkossakin alalle opiskelevia. Osaava ja motivoitunut henkilöstö on avainasemassa. Lastensuojelu tarvitsee tuekseen myös muiden sektoreiden työpanoksen kouluissa ja neuvolapalveluissa, jotta asiat toimisivat lapsen ja perheen kannalta parhaiten. 

Keskiössä on varhainen puuttuminen ja varhainen tuki.