Kaikki liikkeelle ja liikkumaan

Maanantai 27.3.2023 - K.Suhonen

Suomalaisten liikkuminen on vähentynyt surullisen paljon viime vuosina kaikissa ikäryhmissä. Lapsista ja nuorista (7- 15 v) liikkuu tutkimuksen (LIITU) mukaan riittävästi vain kolmasosa. Suosituksen mukaan pitäisi liikkua vähintään tunnin ajan reippaasti tai rasittavasti. Samaan aikaan myös liikapaino lisääntyy, mikä vaikuttaa terveyteen. Nyt tarvitaan kiireesti monipuolisia ja pitkäjänteisiä toimia liikunnan lisäämiseksi niin paikallisesti kuin kansallisesti. Liikunnalla on selkeästi ihmisten terveyttä ja hyvinvointia lisäävä vaikutus.

UKK- instituutin mukaan ihmisten paikallaolo aiheuttaa yli 1,5 miljardin euron kustannukset. Ihmisten liikkumattomuus lisää terveydenhuollon ja sosiaalitoimen menoja. On laskettu, että Päijät-Hämeessä tämä voisi olla jopa kymmeniä miljoonia euroja. Tällä hetkellä Päijät-Hämeessä 76 prosenttia liikkuu liian vähän.  On selvä kahtiajako siinä, että osa liikkuu säännöllisesti omaehtoisesti ja joillekin se on hyvin haastavaa. Usein nuorena elämäntavaksi otettu liikkuminen säilyy koko iän. Tällä hetkellä tarve on saada myös työikäiset liikkeelle, jotta työkyky pysyisi mahdollisimman hyvänä. Liike on lääke sekä henkisesti että fyysisesti.

Päijät-Hämeessä on tartuttu liikkumattomuuteen ”Liikkuva Päijät-Häme 2023” -ohjelmalla, joka keskittyy lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin. Tavoitteena on kohderyhmän fyysisen aktiivisuuden lisääminen ja maakunnan nostaminen edelläkävijäksi liikkumisen osalta. Se vaatii kohderyhmän tarpeiden tunnistamista ja palvelumuotoilua. Tällä hetkellä liikuntaa olisi hyvä lisätä vielä nykyistä enemmän kouluihin ja toiselle asteelle. Tavoitteeseen pääseminen vaatii mukaan työpaikkoja, järjestöjä, kuntia ja hyvinvointialueita.

Liikkumisen lisääminen vaatii taloudellisia resursseja ja ohjauskeinoja. Tämä investointi kannattaa ja siihen pitäisi myös päätöksenteossa kiinnittää huomioita nykyistä enemmän. Hyvinvoivat ihmiset käyttävät vähemmän sote-palveluja pystyvät olemaan pidempään työelämässä ja turvaamaan maatamme. Liikunnallinen elämäntapa suosii ympäristöystävällisiä tapoja liikkua paikasta toiseen ja vähentää liikennepäästöjä. Voidaan todeta, että liikunnan lisääminen voi olla parhaimmillaan myös ilmasteko!

Liikunnallinen Lahti

Keskiviikko 19.5.2021 - Kaarina Suhonen

Liikunta- ja kulttuuripalvelut asetetaan usein säästökohteeksi, kun tarkastellaan kunnan talousarviota seuraavalle vuodelle. Siinä kohtaa usein unohdetaan, että niillä on myös suuri merkitys hyvinvointiin, toimintakykyyn ja työllistämiseen. Vireä kaupunkin syntyy sen elinvoimaisista asukkaista.

Tällä hetkellä on kannettava suuri huoli ihmisten liikkumattomuudesta, kun työ on entistä enemmän tietokoneella istumista. Elintavoilla on todettu olevan suuri merkitys ihmisen hyvinvointiin.  Myös lasten ja nuorten kohdalla liikunnan tulisi kuulua osaksi arkea, jotta siitä muodostuu elintapa. Jos haluamme kutsua ihmisiä liikkumaan, niin liikuntapaikat tulee olla saavutettavissa ja  houkuttelevia sekä hintatasoltaan kohtuullisia. Lahti on rakentanut upeasti lähiliikuntapaikkoja ja huolehtii liikuntareiteistä, mutta se ei ihan riitä. Myös lasten ja nuorten harrastustilojen vuokria on alennettava niin, että harrastusmaksut pysyvät alhaisina. Lisäksi koulujen liikuntatiloja pitäisi pystyä hyödyntämään nykyistä enemmän lähiliikuntapaikkoina alueen asukkaille.

Joskus myös kuntoliikunta ja kilpaurheilu asetetaan vastakkain. Mielestäni näitä ei voi laittaa vastakkain. Kilpaurheilu tuo tapahtumia Lahteen ja sitä kautta vilkastuttaa Lahden kaupunkia monin tavoin. Meillä on olemassa loistavat puitteet moniin tapahtumiin, jotka eivät saa rajoittua vain talviurheiluun. Urheilukeskus on otettava aktiivisesti ympärivuotiseen käyttöön, sillä sinne on investoitu viime vuosina loistavat puitteet. Tämä vaatii aktiivista alueen markkinointia ja yhteistyötä myös alueen muiden kuntien kanssa. 

Uskon, että näillä asioilla on myös suuri merkitys alueen vetovoimaisuuteen niin asukkaiden kuin yritystenkin suuntaan.

Liikumisen iloa -kuntapäättäjät esimerkkinä?

Sunnuntai 1.3.2015

Liikkumisen iloa- kuntapäättäjät esimerkkinä

Liikunnan merkityksestä hyvinvoinnille puhutaan paljon sekä terveydenhuollon ammattilaisten että politiikkojen toimesta. Tutkimukset ovat kiistatta osoittaneet, että hyvä kunto ja liikunta vähentävät stressiä. Hyväkuntoinen jaksaa paremmin sekä fyysisesti että psyykkisessti.

Itse pyrin liikkumaan päivittäin vähintään koiralenkillä. Tunti luonnossa liikkuen saa  usein ihmeitä aikaan rankankin päivän jälkeen. Hyvänmielen lisäksi moni " ajatuksissa pyörivä murhe" saa oikeat mittasuhteet. Liikkumisesta on tullut elämäntapa, joka on opittu nuorena vanhempien kannustamana. 

Mikäli ei ole koskaan liikkunut, niin kynnys liikkeelle lähtöön voi olla suuri. Tällä hetkellä ihmiset ovat vähän jakaantuneet kahtia, kun osa liikkuu tosi paljon ja sitten on niitä, jotka eivät vaan löydä itselleen liikunnallista harrastusta. Tässä olisi mielestäni hyvä mahdollisuus työnantajien "tsempata" ihmisiä liikkeelle. Erilaiset ryhmäliikuntamuodot voisivat olla osa työkulttuuria ja siihen kannustettaisiin erilaisin keinoin. Tämä maksaisi varmasti itsensä takaisin parantuneena työkykynä. 

Liikunnan aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä. Ikäihmisten kohdalla on saatu myös erinomaisia tuloksia liikunnan vaikutuksesta. Hoiva- ja hoitokuluja saataisiin varmasti vähennettyä, kun arkiliikuntaa lisättäisiin tuntuvasti. Tässä tarvitaan kuitenkin aktiivista tukea sekä kunnan että järjestöjen puolelta. Voimaa vanhuuteen -hankkeessa on pystytty osoittamaan hyviä käytäntöjä ympäri Suomea. Lahtikin on ollut tässä hankkeessa mukana. Pysäkkilenkit, lähiliikuntapaikat ja erilaiset liikuntaryhmät saatiin perustettua juuri ikäihmisten tarpeisiin. Haasteet eivät kuitenkaan siihen lopu, sillä moni vanhus/ liikuntarajoitteinen kaipaa vielä ulkoiluttajaa.

Olemme liikaa suoritushakuisia liikunnassakin, jolloin tulee paineita saada tietty aika tai tulos. Liikunnan ilo pitäisi löytää ilman suorituspakkoa. Meillä on käytössä sykemittareita ja aktiivisuusrannekkeita, mutta ilmankin niitäkin pärjää.

Finlandiahiihdossa päätimme Saila Lehtomäen kanssa, että ensi vuonna haastamme kaikki valtuutetut hiihtämään itselleen sopivan matkan ilman aika-tavoitetta. Itsekkin hiihdin tänä vuonna hiihtämisen ilosta 20km 10-vuotiaan poikani kanssa, kun hiihtokilometrejä oli tullut niin vähän. Katsotaan saammeko koko valtuuston mukaan ensi vuonna?

Kuntapäättäjinä voimme ainakin olla itse esimerkkinä.Jokainen kunta voisi kannustaa kuntapäättäjät liikkeelle yhteen oman alueensa urheilutapahtumaan vuosittain. Lahdesta löytyy varmasti paikkoja, jossa voi aloittaa omaehtoisen liikkumisen.