PELASTUSTOIMI ON TÄRKEÄ OSA UUDISTUSTA

Perjantai 21.1.2022 - K.Suhonen

PELASTUSTOIMI ON TÄRKEÄ OSA UUDISTUSTA

On äärimmäisen tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä pelastustoimessa on toimivat palveluprosessit. Tämä tarkoittaa asiakkaan näkökulmasta sitä, että auttamistehtävät hoituvat mutkattomasti ensimmäisestä kontaktista alkaen. Avunpyyntöön vastataan ja asiakas voi luottaa siihen, että tarpeet tulee hoidetuksi.

Aluehallintouudistuksessa tavoitteena on se, että yhden organisaation sisälle kootaan keskeiset toiminnot. Jatkossa maakunnassa on vain yksi hallinnollinen organisaatio, mikä mahdollistaa päällekkäisyyksien purkamisen ja samalla sujuvoittaa asioiden käsittelyä. Palvelut myös yhtenäistyvät kaikkien kuntien kesken. Selkeimmin muutos näkyy pelastustoimessa, joka siirtyy samaan organisaatioon sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa.  Jatkossa moniammatillinen yhteistyö vahvistuu entistä enemmän.

Pelastustoimi vastaa onnettomuuksien ehkäisystä, pelastustoiminnasta, väestönsuojelusta ja näihin tehtäviin liittyvistä varautumisista. Kyseessä on erittäin merkityksellinen kokonaisuus alueen väestön turvallisuuden kannalta. Etenkin pelastustoimen ennaltaehkäisevää roolia emme aina selvästi huomaa. Pelastustoimessa tehdään kuitenkin paljon neuvontaa ja annetaan koulutusta paloturvallisuuteen ja varautumiseen liittyen. Pelastustoimella on uusin tieto erilaisista uhkamalleista ja niihin varautumisesta. Usein näihin herätään vasta sitten, kun hätä on suurimmillaan.

Pelastustoimen toimintaresursseista on huolehdittava jatkossakin, jotta sen kaikki tärkeät tehtävät voidaan turvata ja myös maakunnan reunamilla olevat asukkaat voivat tuntea olonsa turvalliseksi. Se tarkoittaa riittävästi osaavaa henkilökuntaa, asianmukaisia tiloja ja kalustoa sekä kattavaa palveluverkkoa eri puolilla maakuntaa. Pelastustoimi on lähipalvelua. Kiireellisimmin tarvitsemme apua tulipalossa ja sairaskohtauksessa, jossa minuutit ovat tärkeitä. Siinä tilanteessa auttajien ja kaluston on oltava lähellä. Pelastustoimea täydentää ansiokkaasti sopimuspalokunnat, joiden elinvoimaisuudesta on tärkeä huolehtia koko maassa.

 

HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS

Lauantai 15.1.2022 - K.Suhonen

HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyys ja jaksaminen ovat nyt keskiössä. Erityisesti tilannetta vaikeuttaa korona, joka lisää potilas- ja asiakasmääriä sekä sairastuttaa ammattilaisia. Taustalla on kuitenkin pitkään jatkunut tilanne, jossa henkilöstöresursseista on säästetty. Monen hoitopaikan henkilöstömitoitus on säädetty niin tiukalle, ettei se kestä yllättäviä potilasmäärän lisäyksiä. Avohoidossa ja sosiaalitoimessa asiakkaita on yhtä työntekijää kohden enemmän kuin käytännössä pystytään hoitamaan.  Myös lähiesimiesten määrää on vähennetty, mikä ei voi olla näkymättä johtamisessa. Tämä kaikki on vaikuttanut henkilöstön jaksamiseen ja pysyvyyteen. Akuutti henkilöstöpula näkyy nyt laajasti eri hoitopaikoissa koko maassa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palkkaus on haastava kysymys, johon poliittisissa foorumeissa ei uskalleta ottaa kovin herkästi kantaa. Palkkauksella on kuitenkin suuri merkitys myös alan vetovoimaisuuteen ja alalla pysymiseen. Alan palkkataso on tällä hetkellä matala suhteessa koulutukseen sekä työssä vaadittavaan osaamiseen ja vastuuseen. Esimerkkinä suomalaisten sairaanhoitajien palkat ovat Pohjoismaihin verrattuna kaikkein alhaisimmat. Henkilöstön omaehtoinen täydennys- ja lisäkoulutus ei myöskään tuo järjestelmällisesti parannusta palkkaukseen. Tämä epäkohta tulisi korjata, sillä osaamisella on erittäin suuri merkitys palveluiden laatuun. Uutta tutkimustietoa saadaan koko ajan, joten ammattilaisten jatkuva kouluttautuminen on välttämätöntä. Palkkaus ei tunnu tällä hetkellä oikeudenmukaiselta alan toimijoiden keskuudessa. Asiaan on haettava valtakunnallista ratkaisua. Alueellisesti voidaan vaikuttaa palkkatasoon korottamalla peruspalkkaa ja maksamalla työn vaativuuteen liittyviä lisäkorvauksia.

Työn mielekkyyteen ja motivaatioon liittyy oleellisesti myös työolot. Nykyisten ammattilaisten työhyvinvointia voidaan tukea hyvällä johtamisella ja mahdollistamalla henkilöstön oman osaamisen kehittäminen.  Hyvällä johtamisella on todettu olevan suuri merkitys henkilöstön jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Henkilöstön lisäkoulutusta tulisi mahdollistaa niin organisaation sisäisellä kuin ulkoisellakin koulutuksella. Jos kuitenkin henkilöstöä ei ole riittävästi toteuttamaan perustyötä, niin koulutuksiinkin on vaikea päästä. Alan työntekijät haluavat hoitaa työnsä hyvin ja ovat siihen sitoutuneita. Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation tulee toimia niin, että ammattilaiset voivat keskittyä työhönsä ja tukipalvelut tukevat sen onnistumista. Johtaminen korostuu erityisesti kriisitilanteissa, mikä tulee esille nyt korona-aikana. Organisaatioiden hallintoa ei tule ensimmäiseksi keventää lähijohtoa vähentämällä, vaan enemminkin tarpeellisia uudistuksia tulee tehdä tarkastelemalla koko organisaation hallintorakennetta.

Alan tulevaisuus tulee turvata koulutuspaikkoja lisäämällä ja alalle hakeutuville tulee tehdä soveltuvuustestit. On luonnollista, että kaikki koulutuksen aloittaneet eivät nykyisin suorita tutkintoa loppuun asti, kun alalle ei vaadita enää soveltuvuustestiä, joka aiemmin oli pakollinen. Pääpaino tulee olla suomalaisessa koulutuksessa eikä kansainvälisessä rekrytoinnissa. Alalla vaaditaan hyvää suomen kielen taitoa, sillä se on välttämätön edellytys asiakas- ja potilasturvallisuudelle. Asiakkaalla on oikeus tulla ymmärretyksi omalla äidinkielellään. Mikäli kansainväliseen rekrytointiin päädytään, niin suomen kielen opetukseen tulee panostaa nykyistä enemmän. Kiinnittämällä huomiota alan palkkaukseen, johtamiseen ja työoloihin turvaamme alan vetovoimaisuuden. On kovin lyhytnäköistä turvautua kansainväliseen rekrytointiin pidemmällä aikavälillä.

Sosiaali- ja terveysministeriö on nimittänyt poikkihallinnollisen työryhmän miettimään sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyttä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Ensimmäisessä tiedotustilaisuudessa tuotiin esille seuraavia asioita: tilannekuvan muodostaminen, koulutusmäärien lisääminen ja koulutuspolkujen nopeuttaminen, henkilöstön mahdollisuudet jatkokoulutukseen ja uralla etenemiseen, hyvä johtaminen ja työturvallisuus sekä tehtävärakenteen tarkastelu. Kansainvälinen rekrytointi sekä digitalisaation ja teknologian hyödyntäminen mainittiin myös osana kokonaisuutta. Monia hyviä asioita, joissa toivottavasti päästään nopeasti eteenpäin.

Itselläni on pitkä kokemus terveydenhuoltoalalta, jossa henkilöstön pysyvyyteen ja riittävyyteen vaikuttavat kaikki yllä mainitut asiat. Henkilöstö on edelleen motivoitunutta, mutta jaksaminen on kovilla suuren työmäärän vuoksi.  Nykyiset haasteet ovat pahentuneet monien asioiden yhtälönä, johon vaikuttaa koko alueen palvelurakenne. Ennaltaehkäisyyn ja peruspalveluiden vahvistamiseen tulee kiinnittää myös entistä enemmän huomiota, jotta hoidon tarve ei kasvaisi enää nykyisestä. Tämä vaikuttaa suoraan kysynnän tarpeeseen ja sote-alalla tarvittavaan henkilöstön määrään, vaikka digitalisaatio ja teknologia toimivatkin suurena apuna. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne on laaja kokonaisuus, jossa toimialan tuntemus korostuu. Tulevilla aluevaltuutetuilla on monia tärkeitä asioita päätettävänä, joista henkilöstön riittävyyden turvaaminen on yksi kiireellisimmistä.

ALUEVAALIT JA PALVELUVERKKO

Sunnuntai 2.1.2022 - K.Suhonen

ALUEVAALIT JA PALVELUVERKKO

Palveluverkolla on iso merkitys palveluiden saavutettavuuden ja toimivuuden kannalta.  Hädän hetkellä palveluihin on päästävä nopeasti tai palvelun on tultava avun tarvitsijan luokse. Mitä kauempana palvelut ovat, sitä suurempi riski on pitkiin viiveisiin. Kattava palveluverkko luo myös edellytyksiä turvalliselle elämälle. Tämä tulee esille kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa sekä pelastustoimessa. Sairaskohtauksessa tai tulipalon sattuessa viiveisiin ei ole varaa.

Ihmisen terveyden arvioinnissa on paljon asioita, jotka havainnoidaan, selvitetään ja todetaan fyysisessä tapaamisessa, vaikka digitalisaatio onkin tullut isoksi avuksi.  Erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluita tulisi saada entistä helpommin matalan kynnyksen periaatteella, sillä heille avun hakeminen on usein erityisen vaikeaa vähäisten voimavarojen vuoksi. Kukaan sairastunut ihminen ei jaksa monivaiheista jonottamista. Usein sairaudet pahenevat, mikäli niitä ei hoideta ajoissa.

Asiakkaan näkökulmasta vältytään monilta turhilta käynneiltä ja jonottamiselta, mikäli jokaisessa kunnassa on saman katon alla toimiva lähipalvelupiste, jossa saa sekä sosiaali- että terveydenhuollon palvelut. Ihmisen tarpeet saadaan kerralla kartoitettua ja moniammatillinen työyhteisö pystyy tarjoamaan apua. On muistettava, että kaikki ihmiset eivät pysty käyttämään digitaalisia palveluita henkilökohtaisten rajoitteiden tai varallisuuden vuoksi. Tällä hetkellä moni joutuu ajamaan Kela-taksilla pitkiä matkoja hoitoon tai saadakseen palveluita. Terveydenhuollon kustannuksia säästetään juuri sillä, että asioihin puututaan ajoissa, mieluiten ennaltaehkäisevästi.

Lähipalvelut tarjoavat samalla työtä alueen ihmisille sekä pitävät vireänä myös haja-asutusalueita.  Ikääntyvien ihmisten määrä ja samalla huoli heidän selviämisestään arjessa kasvaa koko ajan. Uusia palvelumuotoja tulee kehittää alueella ikäihmisten hoitoon ja kuntoutukseen. Lähipalvelulla on tähän paremmat mahdollisuudet, sillä siellä tunnetaan paikalliset toimijat ja toimintaympäristö, jossa ihminen asuu. Palveluprosessi ja – ohjaus pitää toimia aluetasolta eteenpäin, mikäli tarvitaan erityisosaamista.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä (PHHYKY) on tehnyt merkittävää kehittämistyötä ja uudistukseen liittyvää valmistelua. Aluevaaleissa valittavat päättäjät ovatkin tärkeässä roolissa jatkaessaan tätä valmistelutyötä. Uudet luottamushenkilöt tulevat päättämään hyvinvointialueen strategiasta, joka ohjaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rahoitusta, palveluiden järjestämistä ja tuottamista Päijät-Hämeen alueella.