AKUUTTI PULA HOITOHENKILÖKUNNASTA

Share |

Keskiviikko 18.8.2021 - Kaarina Suhonen


Viime aikoina on ollut aktiivista keskustelua hoitajapulasta (ESS 14.8.) alueellisessa ja valtakunnallisessa mediassa. Asiasta kysytty mielipiteitä myös alueellisilta päättäjiltä, joista moni ehdotti etulinjan hoitohenkilökunnalle koronalisää, mutta myös erityishuomiota rekrytointiin ja johtamiseen sekä koulutuspaikkojen lisäämiseen ja työnjakoon. Kaikki tärkeitä huomioita ja aiheellisia pohdittavaksi sekä toimeenpantavaksi. Tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan nopeasti monia toimenpiteitä niin työnantajien kuin kuntapäättäjien toimesta.

Päätökset sotepalveluiden painopisteistä ja inventoinneista tehdään toistaiseksi kunnissa. Hyvinvointikuntayhtymä on sitoutunut noudattamaan vuosittaista budjettia, mikä on sovittu jäsenkuntien kanssa. Tämä vaikuttaa siihen, minkä verran rahaa on käytettävissä organisaatiossa kaikkien toimintojen hoitamiseen. Yksi näistä on henkilöstömäärä ja palkkaus. Henkilöstö uupuu väistämättä, jos työtä tehdään pitkään ylikuormittuneena. Nyt ollaan ajauduttu siihen tilanteeseen, että pitkään jatkunut ylikuormitus aiheuttaa alalta pois siirtymistä henkilöiden väsyessä.

Etenkin erikoissairaanhoidossa on koronan aikana työskennelty paineen alla. Tilanne on kuormittanut monia eri ammattiryhmiä, mutta erityisesti hoitohenkilökuntaa. Kesällä potilaita on ollut vielä odotettua enemmän, mikä on näkynyt päivystyksen ruuhkautumisena ja ylipaikkatilanteena osastoilla. Hoitohenkilökunnan palkkaus on yksi merkittävä alalle houkutteleva asia, sillä se viestii alan arvostuksesta. Palkkaus tulee olla aina kannustava ja suhteutettu työn vaativuuteen.  Palkan lisäksi on tärkeää, että voi tehdä työnsä hyvin. Nyt tilanne on ollut ajoittain niin vaikea, että henkilökunta tekee pitkiä vuoroja sijaisten puutteessa ja alimitoitettuna. Korona on aiheuttanut kuormitusta muuallekin kuin ns. etulinjaan, sillä koronapotilaiden hoito on vaatinut erityisjärjestelyjä koko organisaatiossa.

Viime vuosina Päijät-Hämeessä on vähennetty merkittävästi vuodeosastopaikkoja niin keskussairaalassa kuin alueen ympäristökunnissa olevissa hoito- ja hoivapaikoissa. Painopistettä on lisätty avohoitoon, jonne on siirtynyt entistä huonokuntoisempia ikäihmisiä.  Suuntaus on varmasti oikea ja perusteltu, mutta etenkin kotihoito on edelleen alimitoitettu. Henkilöstöresurssit ja -rakenne eivät ole hyvästä tahdosta huolimatta tasapainossa hoidettavien tarpeisiin.  Tähän keskusteluun tarvitaankin myös päättäjiä mukaan.

Suomessa hoitohenkilöstö tuntee vastuunsa ja haluaa tehdä työnsä hyvin. On tärkeää, että erityisesti hoitohenkilökunnan riittämättömyyteen haetaan nyt ratkaisua mahdollisimman monella eri rintamalla. Palkkaus on yksi oleellinen osa ja on hienoa, että se on saanut kannatusta. Terveydenhuollossa hyvä hoito tehdään osaavien ihmisten avulla. Tulevaisuudessa ei voi olla ratkaisuna ulkomaisen työvoiman rekrytointi ja vuokratyövoiman käyttö. Kokonaisuus vaatii nyt akuutteja toimia niin terveydenhuollon henkilöstöjohtamisessa kuin yhteiskunnan päättäjien toimesta. Laadukas ja toimiva terveydenhoito on yksi tärkeä kulmakivi myös arjen turvallisuuden tunteessa.

 

Avainsanat: hoitohenkilökunta, hoitajapula, koronalisä


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini